Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kaapelinkulmalta lähti vielä uusi valitus, jolla yritetään torjua kultakaivosta

Kaapelinkulman kultakaivoksen vastustajat kamppailevat yhä louhoksen tuloa vastaan Valkeakoskella. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi 7. marraskuuta kansalaisaloitteen, jolla vaadittiin Kaapelinkulman kultakaivoksen ympäristöluvan uutta käsittelyä ja muuttamista. Dragon Mining Oy on arvioinut aloittavansa kultakaivoksen toiminnan Kaapelinkulmalla ensi vuoden toisella puoliskolla. –Valituksemme lähti itsenäisyyspäivänä. Seuraavana päivänä lähetimme vielä lisää allekirjoituksia, asukasaktiivi Ritva Taskinen Kaapelinkulmalta kertoo. Hän ja Kalle Laurila ovat Vaasan hallinto-oikeudelle osoitetun valituksen ensimmäiset allekirjoittajat. Allekirjoittajina on myös puolenkymmentä muuta kiinteistönomistajaa ja asukasta sekä neljä yhdistystä: Vesiluonnon puolesta ry, Kansalaisten Kaivosvaltuuskunta ry, Suomen Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen Valkeakosken yhdistys ry. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamosta Vaasasta vahvistetaan, että valitus ja myös täydennykset saapuivat perille määräajassa. Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus, mutta käytännössä valitus tuli toimittaa Vaasaan aville, joka käytännössä hoitaa tarvittavat kuulemiset. Valittajat huomauttavat, että kaivoksen ympäristö on viljeltyä ja asuttua, mutta nämä tiedot puuttuvat heidän mukaansa ympäristöluvasta. Kahden kilometrin säteellä kaivoksesta on 40 asuttua kiinteistöä, eikä alueella ole kunnallista vesihuoltoa. Edelleen he vaativat kieltämään kaivostoiminnan aloittamisen Kaapelinkulmalla, kunnes valitus on käsitelty. Valituksessa vaaditaan ympäristövaikutusten arviointia, jota viranomaisten mukaan ei tarvita. Asukkaat mainitsevat omia epäilyksiään, jotka koskevat louhintamääriä, sivukiven pysyvää läjitystä sekä muun muassa syöpävaarallista arseenia. Valituksessa ollaan huolissaan melusta, tärinästä, pölystä, pinta- ja pohjavesistä ja päästöjen pitkäaikaisvaikutuksista. Hankkeen vastustajat pelkäävät, että kaivostoiminnan vaikutukset luonnossa jatkuvat pitkään kaivostoiminnan loputtua. –Vedenkäsittelyä ei ole. On vain kolme moreenipohjaista allasta, Taskinen arvostelee. Kaivoksen vastustajia huolettaa myös kaivosyhtiö Dragon Miningin taloudellinen tilanne. Tässä he viittaavat Australian pörssissä julkaistuun vuoden 2017 kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsaukseen. "Yhtiön kassavarat ovat ehtymässä ja talous muuttumassa lainavetoiseksi", valituksessa esitetään. Asukkaat ovat tukeutuneet ympäristö- ja kaivosasioissa biokemisti, filosofian tohtori Jari Natuseen, joka toimii sekä Vesiluonnon puolesta ry:n että Kansalaisten Kaivosvaltuuskunnan puheenjohtajana. Valituksessa tulee esille jopa kaivosvastarintaan nousseiden kaapelinkulmalaisten pelko siitä, että australialaisen Dragon Miningin suomalainen tytäryhtiö saattaa ajautua kullan ehdyttyä konkurssiin. "Vakuus ei kata todennäköisiä jälkitoimia huomioon ottaen suotovedet, louhoksen, pilaantuneet alueet ja ongelmajätteet", valituksessa arvioidaan. Valituksessa vaaditaan edelleen, että Kaapelinkulman kultakaivoksen vuonna 2015 tarkistettu ympäristölupa pitää hylätä. Ritva Taskinen sanoo, että seuraavaksi on tarkoitus edistää tiedonkulkua Kaapelinkulman asukkaille sillä välin, kun Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisua joudutaan odottamaan. –Entistä useammat ovat alkaneet kiinnostua kaivoksesta, kun asian laajuus on alettu ymmärtää, ja "meitä" tulee koko ajan lisää. Toisaalta, me asukkaat emme suinkaan ole tässä asiassa vastakkain, Taskinen korostaa.