Myönteinen kehitys työllisyysluvuissa saattaa hidastua, arvioidaan Pirkanmaan maaliskuun työttömyyskatsauksessa.
Koko Pirkanmaan työttömyysprosentti oli 8,6, ja työttömiä työnhakijoita oli 21 920 henkilöä. Pirkanmaan työttömyysaste oli kolmanneksi matalin heti Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste oli 9,6 prosenttia.
Maaliskuussa Valkeakoskella työttömyysaste oli 9,9 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli 891 henkilöä. Työttömyysaste laski hieman helmikuusta, mutta nousi viime vuoden vastaavasta ajankohdasta sekä Valkeakoskella että Pirkanmaalla kokonaisuudessaan.
Muutaman viime vuoden ajan työttömyys on vähentynyt nopeasti Pirkanmaalla, ja myös tänä vuonna työttömyysaste on edellisiä vuosia matalampi. Suotuisa kehitys saattaa kuitenkin hidastua odotettua nopeammin. Lievää hidastumista näkyi jo alkuvuodesta, mutta selvä muutos tapahtuu työllisyyskatsauksen mukaan aikaisintaan vuoden toisella neljänneksellä.
Avoimia työpaikkoja oli edelleen suuri määrä tarjolla: 12 576 kappaletta. Vertailuajankohtana vuosi sitten niitä oli 2 605 paikkaa vähemmän. Siksi ely-keskuksen ennakointiasiantuntijan Juha Salmisen mukaan tällä hetkellä työmarkkinoilla eletään ristiriitaista aikaa: ”On harvinainen aikakausi, että työttömyyttä tulee lisää, mutta toisaalta työvoimaa tarvitaan ihan hyvä määrä edelleen.”
Ei suurta rymistystä
Matalin työttömyysaste Pirkanmaalla on lounaassa, jossa työttömiä on 7 prosenttia työikäisestä väestöstä. Muut Pirkanmaan seutukunnat sijoittuvat 8,6 prosentin ja 9,2 prosentin väliin.
Työ- ja elinkeinoministeriön (Tem) mukaan koko Suomessa oli maaliskuun lopussa yhteensä 253 900 työtöntä työnhakijaa te-toimistoissa ja työllisyyden kuntakokeiluissa. Temin mukaan maaliskuussa oli avoinna kaikkiaan 203 400 työpaikkaa. Se on 55 700 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Pitkäaikaistyöttömiä oli maaliskuussa 84 700, mikä oli 15 800 vähemmän kuin vuosi sitten. Tem määrittelee pitkäaikaistyöttömäksi ihmisen, joka on ollut vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä.
Salmisen mukaan tilanne elää koko ajan, ja jollain aikavälillä työllisyyteen tulevat vaikuttamaan kustannusten kasvu ja kuluttajien kysynnän hiipuminen inflaation myötä. Toisaalta myös positiivisia merkkejä näkyy. ”En usko kauheasti, että mitään valtavan suurta rymistystä tapahtuu yhteiskunnassa työmarkkinoiden suhteen.”
Työtä riittää siksikin, että sukupolvet pienenevät ja eläkkeelle siirtyy yhä enemmän suuria ikäluokkia. ”Työelämään siirtyviltä 90-luvulla syntyneiltä ei ole riittävän suurta korvaavaa työmäärää tulossa. Sieltä puuttuu valtakunnallisesti lähes 200 000 (henkilöä) väestöllisesti.”
Parikymppiset mittarina
Työllisyyskatsauksen mukaan ikäluokista vaikeimmin työllistyivät kuitenkin tällä hetkellä alle 20-vuotiaat, joista työttömiä työnhakijoita oli 10 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Pääsääntöisesti työttömyyden kasvu oli 0,6–10 prosentin välillä.
Salmisen mukaan kaksikymppisten ikäryhmä on siinä mielessä merkittävä mittari, että siitä voidaan usein katsoa suuntaa, johon yhteiskunta on menossa.
”Jos kaksikymppisten työttömien määrä kasvaa, siinä on aina pieni signaalivaikutus siihen, että talouden hidastumisesta saatetaan keskustella kohta.”
Tämä selittyy muun muassa sillä, että työurallaan alussa olevien nuorten yleisiä töitä kuten kiireapulaisten paikkoja ja keikkatöitä ei ole paljon tarjolla.
