Kun Venäjän hyökkäystä paenneet ukrainalaiset ovat olleet Suomessa vuoden tilapäisessä suojelussa, on tarjolla mahdollisuus hakea kotikuntaa. Valkeakoskella oli tämän vuoden maaliskuussa 53 sellaista henkilöä. Huhtikuussa vuosi tulee täyteen 19:llä.
Valkeakosken kaupungilla Ukraina-asioita ensimmäisten pakolaisten saapumisesta alkaen koordinoinut controller Mari Tomperi sanoo, että mitään ryntäystä kotipaikkaa hakemaan ei Valkeakoskella ole. Lisäksi on vielä niin, että vuoden oleskelu lasketaan viimeisimpänä saapuneen perheenjäsenen mukaan. Kun ehdot täyttyvät, digi- ja väestövirasto myöntää kotipaikan. Silloin uudesta asukkaasta tulee kuntalainen oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Kotikuntaoikeus tarkoittaa sitä, että ihminen vastaa itse omasta elämisestään siinä kuin muutkin kunnan asukkaat.
Valkeakoskelta kotipaikkaa hakeneissa ja saaneissa on ainakin toistaiseksi kyse yksittäisistä perheistä. Tomperi uskoo, että pysyvämmin Valkeakoskelle jäävät ovat pääsääntöisesti työssä käyviä ihmisiä. Jos tällainen tulokas jää, kumpikin voittaa, niin uuden kotipaikan hakija kuin Valkeakoski.
”Sen lisäksi, että väki meillä vähenee, meillä on ollut selkeä työvoimapula eräillä yrityksillä. Lapset vähenevät Valkeakoskella koko ajan, mutta nyt meillä on toiminnassa viisi valmistavaa ryhmää [opetuksessa].”
Valmistavaa opetusta saavat alkuun oppilaat, joilla ei vielä ole tarpeellista suomen kielen taitoa. Kun kieltä osataan, siirrytään nopeasti normaaliin opetukseen.
Yhteensä Valkeakoskella oli 3. huhtikuuta tänä vuonna 296 tilapäisessä suojelussa olevaa ukrainalaista henkilöä. Luvussa ovat mukana paitsi kaupungin vastaanottamat Ukrainan pakolaiset, myös Sassissa toimivassa vastaanottokeskuksessa olevat ukrainalaiset. Mari Tomperi sanoo, että ukrainalaisia on vielä kolmaskin ryhmä: heitä on myös omillaan asuvia tai vapaaehtoisten luokseen tai muualle majoittamia.
Hän huomauttaa, että useimmilla Valkeakoskelle tulleilla on paikkakunnalla jo entuudestaan ollut perheenjäsen tai muu tuttu ihminen. Kaupunki ei ole alkujaankaan lähtenyt houkuttelemaan pakolaisia ihan avoimin ovin.
Valkeakosken kaupungin vastaanottamat ja kuntamallilla asuttamat noin 100 Ukrainan pakolaista eivät siirtyneetkään Kotokunnan ylläpitämän Valkeakosken vastaanottokeskuksen asiakkaiksi, kuten suunniteltiin. Syynä oli Maahanmuuttoviraston sopimustekninen asia.
Ukrainalaisista kaupungin asunnoissa asuvat saavat Hämeenlinnan vastaanottokeskuksesta sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta arjen ohjaus tulee Mari Tomperin vetämältä kaupungin Ukraina-tiimiltä. Jos taas pakolainen asuu vastaanottokeskuksessa, hänen palvelunsakin tuotetaan siellä.
Valkeakosken kaupungin asuntoihin pakolaisia on majoitettu periaatteella yksi perhe yhtä asuntoa kohti, kun vastaanottokeskuksessa asuminen on laitosmaisempaa tyyliin huone perhettä kohti.
”Meitä velvoittaa sopimus [vastaanottopalveluiden tuottamisesta]. Monen perheen asuntoja ei voi kaupungilla olla. Toki samassa kodissa voi asua esimerkiksi sisaruksia, mutta [toisilleen] vieraita perheitä emme saa pistää samoihin asuntoihin.”