Samaan aikaa kun sähköyhtiöt ilmoittavat laskevansa hintoja, Euroopan keskuspankki (EKP) nostaa ohjauskorkoja. EKP ilmoitti torstaina nostavansa ohjauskorkojaan odoteusti 0,5 prosenttiyksiköllä ja ennakoi jatkavansa samalla linjalla myös maaliskuussa.
Yleinen asuntolainan viitekorko eli vuoden euribor noussee siis edelleen, mikä tarkoittaa monelle asuntovelalliselle kasvavia kuluja. Kysyimme kahdelta pääekonomistilta, mikä on laina-asiakkaan osa epävarmassa tilanteessa.
Mikä?
Vuoden euribor
Tyypillisin asuntolainojen viitekorko on 12 kuukauden euribor, joka oli keskiviikkona 3,4 prosenttia.
Vuosi sitten se oli miinuksella. Silloin asuntolainan korko perustui pankin määrittämään marginaalikorkoon.
”Vuoden euribor nousee yli 3,5:een, mutta minun on vielä vaikea uskoa, että se menisi 4 prosenttiin, mutta ei sekään mahdotonta ole”, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo. ”Ja vielä marginaali huomioiden asuntolainojen korot olisivat 4–5 prosenttia. Se on iso muutos siihen, mikä tilanne oli pelkästään vuosi sitten, ja toki rasittaa monien talouksia.”
”Inflaatiohan on tullut hieman alaspäin, mikä auttaa kuluttajaa kyllä”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Hänet valokuvattiin vuonna 2017.
Hän muistuttaa, että koroissa oltaisiin kuitenkin jäämässä alle asiakkaiden stressitestaustason, joka on kuusi prosenttia.
”Nousu ei välttämättä tarkoita sitä, että pelkästään lainan takia ajautuisi ahdinkoon. Mutta toki jos elämässä on muutoin tiukkaa, sähkösopimus on tullut kalliiksi tai muuta, niin se voi johtaa yksittäisissä tapauksissa vaikeisiinkin tilanteisiin”, Kuoppamäki sanoo. ”Silloin kannattaa käydä keskusteluja oman pankin kanssa joustomahdollisuuksista.”
Tilanne tarkoittaisi myös sitä, että jostain muusta on tingittävä.
”Onneksi aiempaa isompi osa jo ennen korkojen nousua suojasi asuntolainansa jollain tavalla, korkoputkella tai säästämällä etukäteen tätä tilannetta silmällä pitäen”, Kuoppamäki sanoo.
Mieti, mistä luovut
Myös OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen puhuu varautumisen puolesta, esimerkiksi korkosuojauksin tai tasaerälainoin. ”On myös syytä miettiä, mistä luopuu sen vuoksi, että korkomenoja on enemmän.”
”Näkyvyys on ehkä puolisen vuotta eteenpäin kohtalaisen selkeä, mutta sen jälkeen erilaiset vaihtoehdot ovat mahdollisia”, sanoo OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen. Valokuva on vuodelta 2022.
Nollakorkoaikaan ei ole Heiskasen mukaan paluuta. ”Näillä näkymin suurin korkojen nousu on jo takana, ja näkymä eteenpäin on vakaampi, mutta tilanteeseen liittyy epävarmuutta, ja jokaisen täytyy omassa taloudessaan ottaa huomioon se, että korko on korkeampi ja tulee todennäköisesti myös pysymään korkeammalla.”
”Sen aikalailla odotetaan markkinoilla olevan huipputasolla ja vuoden päästä jo jonkun verran matalammalla. Tässä mielessä se suurin korkojen nousu markkinoilla olisi nyt sitten jo ohi, ja on ennakoitu koronnostot, joita EKP:lta odotettiin”, Heiskanen sanoo.
Jotain hyvääkin
”Inflaatiohan on tullut hieman alaspäin, mikä auttaa kuluttajaa kyllä. Toki inflaatio on nyt edelleen niin korkealla, että sillä on ostovoimaa rasittavia vaikutuksia vielä tänä vuonna, mutta tilanne näyttää tosiaan paremmalta”, Kuoppamäki sanoo.
Hyvänä uutisena hän pitää sitäkin, että talouden luvut ovat energiakriisin välttämisen vuoksi ennakoitua parempia. ”Yleinen taloustilanne Euroopan osalta näyttää vakaammalta kuin vielä hetki sitten pelättiin.”
”Jotkut toivovat, että viimeistään tämän vuoden loppupuolella tai viimeistään ensi vuonna keskuspankki voisi laskea ohjauskorkoa, mutta jos talous on nyt vahvempi, mitä on kuviteltu, pohjainflaatio sitkeämpi kuin mitä on ennakoitu, korkojen laskukäänne ehkä viivästyy”, Kuoppamäki sanoo.
Markkinoilla on Heiskasen mukaan vaikeuksia arvioida tilannetta. ”Eri osapuolilla voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, mitä tulee tapahtumaan”, hän sanoo.
Tilanteeseen vaikuttavat hänen mukaansa koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja normaalit talouden omaan toimintaan liittyvät tekijät.
