Valkeakoskella tuloerot ovat Pirkanmaan pienimmät – Katso laskurilla, millaiset tulosi ovat muihin verrattuna

Tulojen ero on leventynyt jo 1990-luvun alusta alkaen, jolloin eniten tuloja saavien tulot alkoivat voimakkaasti kasvaa. Selvitimme, kuinka suuret erot ovat Pirkanmaan eri kunnissa. Laskurista näet, millaiset tulosi ovat muihin verrattuna.

Pirkanmaan kunnista pienimmät tuloerot ovat Valkeakoskella, Nokialla ja Mänttä-Vilppulassa. Kuvassa Valkeakosken Isosilta 12. joulukuuta 2022.

4.1. 7:00

Tuloerot kasvoivat Tampereella poikkeuksellisen suuriksi.

Gini-kerroin on yksi käytetyimmistä tuloeromittareista. Se nousi Tampereella viime vuoden osalta 30,4:ään. Vuoden 1995 jälkeen kerroin on ollut yhtä korkealla vain kerran. Vuonna 2007 kerroin oli 30,6.

Gini-kerroin saa sitä suuremman arvon, mitä suurempia tuloerot ovat. Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja, ei euromääräisiä eli absoluuttisia tuloeroja. Tilastokeskus julkisti hiljattain viime vuoden luvut.

Tuloerojen kehitys Tampereella on ollut samansuuntaista mutta voimakkaampaa kuin Suomessa yleisesti. Tuloerot kasvoivat viime vuonna poikkeuksellisen suuriksi koko maassa, jossa tuloerojen gini-kerroin on 29,1. Tuloerot ovat olleet nykyistä suuremmat 1970-luvun alun jälkeen ainoastaan vuonna 2007.

Kansainvälisesti verrattuna tuloerot Suomessa ovat edelleen suhteellisen pieniä.

Eniten kasvua Pirkkalassa

Pirkanmaan kunnista tuloerot ovat suurimmat juuri Tampereella. Koko Suomessakin vain noin 15 kunnassa erot ovat suuremmat. Niiden joukossa ovat isoista kaupungeista Helsinki, Espoo ja Turku sekä pienistä etenkin rannikkokuntia.

Pirkanmaan kunnista seuraavaksi suurimmat tuloerot ovat Juupajoella ja Pirkkalassa. Pienimmät tuloerot ovat Valkeakoskella, Nokialla ja Mänttä-Vilppulassa.

Eniten tuloerot ovat kasvaneet vuodesta 1995 lähtien Pirkkalassa, jossa gini-kerroin on nyt 28,9.

Kovatuloisten tulot kasvavat

Kauppatieteiden emeritusprofessori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta tutkii tuloeroja. Hänen mukaansa tuloerot ovat todellisuudessa kasvaneet Suomessa enemmän kuin gini-kerroin antaa ymmärtää. ”Iso muutos on tapahtunut tulojakauman ihan ylimmässä kerroksessa. Gini-kerroin ei ota huomioon sitä, missä kohtaa tulojakaumaa muutos on tapahtunut.”

Ylimmän tuloprosentin tulot nousivat 19,9 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2021, kun melkein kaikissa muissa osuuksissa nousu oli korkeintaan 2 prosenttia.

Viimeisen nousun syynä on Tuomalan mukaan korona-pandemia. Monet alat hyötyivät koronarajoituksista, kuten verkkokaupat ja ruokakaupat. Samaan aikaan esimerkiksi ravintola- ja hotellialat kärsivät. ”Hyötyneiden alojen omistajien pääomatulot ovat kasvaneet reippaasti.”

Käytettävissä olevien tulojen kuilu on kuitenkin leventynyt jo 1990-luvun alusta, jolloin eniten tuloja saavien tulot alkoivat voimakkaasti kasvaa.

”Suurin selitys jyrkälle nousulle on eriytetty ansio- ja pääomatulojen tuloverotus. Meillä on sellainen listaamattomien yhtiöiden verotus, että mitä isomman osan tuloistasi saat näyttäytymään verottajalle pääomatuloina, sitä pienempi verotuksesi on.”

Progressiivinen verotus ei toimi niin, että verot aina vain kasvaisivat. Ihan ylimmissä tulokerroksissa verotus alenee.

Ero näkyy euroissa

Tilastokeskuksen mukaan 1990-luvun puoliväliin verrattuna euromääräiset tuloerot Suomessa ovat kasvaneet merkittävästi.

Viime vuonna pienituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo oli Suomessa noin 11 703 euroa henkeä kohti vuodessa. Suurituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo oli viime vuonna 77 400 euroa ja suurituloisimman prosentin 226 881 euroa.

Pienituloisimman kymmenyksen tulot ovat nousseet vuodesta 1995 noin 31 prosenttia. Samaan aikaan suurituloisimman kymmenyksen tulot ovat kasvaneet 103 prosenttia ja suurituloisimman prosentin 190 prosenttia.

Mediaanitulot ovat kasvaneet 52 prosenttia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos