Mistä on kyse? Jos vankeus­rangaistukset pantaisiin täytäntöön sellaisenaan, Valkeakoskella ampumisessa kuollut uhri istuisi vielä tuomiotaan

Valkeakoskella ammuttu mies oli tuomittu 4,5 vuoden vankeusrangaistukseen vuonna 2020. Kysyimme, miten on mahdollista, että hän oli vapaalla jalalla lokakuun lopussa.

Valkeakoskella sijaitsevalla rekkalevikkeellä ammuttiin 31. lokakuuta, minkä seurauksena kuoli yksi henkilö ja loukkaantui yksi. Levike kuvattiin tapausta seuranneena päivänä 1. marraskuuta.

10.11. 8:55 | Päivitetty 10.11. 14:13

Valkeakoskella viime viikon maanantaina ammuttu, 1990-luvulla syntynyt pirkanmaalainen mies oli todennäköisesti vapautunut vankilasta tämän tai viime vuoden aikana.

Tietojen mukaan hänet oli tuomittu vuonna 2020 neljän ja puolen vuoden vankeuteen törkeästä vapaudenriistosta, törkeästä ryöstöstä, panttivangin ottamisesta, ampuma-aserikoksesta, kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon ja kätkemisrikoksesta.

Hänet oli tuomittu myös vuonna 2019 runsaan kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen kahdesta pahoinpitelystä. Koska hän syyllistyi koeajalla heti useisiin uusiin rikoksiin, vankeusrangaistus pantiin täytäntöön ehdottomana vankeutena.

Lue lisää: Valkeakosken ampuminen: Poliisi on vielä vaitonainen motiivista – ”Jotain vanhaa kaunaa on menty selvittämään”

Mies oli tutkintavankeudessa jo maaliskuun alusta 2020. Ensikertalaisuuden perusteella vankeus lyheni puoleen, eli runsaaseen kahteen vuoteen. On mahdollista, että mies oli päässyt ehdonalaiseen vapauteen jo aiemmin kuin tänä vuonna.

Tausta

Valkeakosken ampumistapaus

Maanantai-iltana 31. lokakuuta kaksi autokuntaa oli sopinut tapaamisen syrjäiselle rekkojen levähdysalueelle Valkeakoskelle.

Tapaaminen eteni tappeluksi ja sen jälkeen ampumiseksi.

Ampumisessa kuoli yksi henkilö ja loukkaantui toinen.

Tapauksen jälkeen otettiin kiinni kaksi epäiltyä, jotka siirretään perjantaina Tampereen poliisivankilasta Kylmäkosken vankilaan.

Keskiviikkona 9. marraskuuta Valkeakosken ampumisen poliisitutkinnasta ei ollut uutta kerrottavaa.

Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) erityisasiantuntija Taina Alakahri vastasi kysymyksiin vankeusrangaistusten pituuksista yleisesti. Hän ei kommentoi Valkeakosken tapausta erikseen.

Mitkä asiat vankilasta vapautumiseen vaikuttavat?

”Kertalaisuus ja ikä. Ei tule ainakaan mieleen muita asioita”, Alakahri sanoo.

Kertalaisuudella tarkoitetaan sitä, monettako kertaa sama henkilö on vankilassa. Pirkanmaalaismiehelle oli tuomittu 4,5 vuotta vankeutta, ja aika puolittui ensikertalaisuuden perusteella. Mies oli rikoksen tekohetkellä yli 21-vuotias, joten ikä ei vaikuttanut hänen tuomioonsa lieventävästi.

Jos henkilö on aiemmin tuomittu ehdolliseen vankeuteen, onko hän todella enää ensikertalainen syyllistyessään uusiin rikoksiin ja päätyessään niistä vankilaan?

’”Ehdolliseen vankeuteen tuomittu on ensikertalainen, vaikka alun perin ehdollinen vankeustuomio sittemmin päätettäisiin täytäntöön pantavaksi.”

Toisin sanoen, pirkanmaalaismiestä kohdeltiin ensikertalaisena, koska ensimmäinen tuomio oli ehdollinen.

Voiko hyvän käytöksen perusteella vapautua aikaisemmin?

”Ei se vapautumisajankohtaan vaikuta”, Alakahri sanoo. ”Rangaistusaika lasketaan tiettyjen kaavojen mukaan.”

Mitä tapahtuu siinä kohtaa, kun vanki pääsee ehdottomasta vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen? Miten häntä seurataan?

Alakahrin mukaan suurin osa vangeista vapautuu ehdonalaisesti. Ehdonalaiseen vapauteen pääsee suoritettuaan puolet vankeudesta, jos rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana ei ole ollut suorittamassa muita vankeusrangaistuksia. Jos on, ehdonalaiseen voi päästä kahden kolmasosan jälkeen.

Toimenpiteet vapautumisen jälkeen vaihtelevat sen mukaan, vapautuuko vanki valvonnassa vai ilman valvontaa.

”Jos hän on vapautunut ilman valvontaa, siihen ei silloin ainakaan Rikosseuraamuslaitoksen osalta liity mitään erityisiä toimenpiteitä. Hän on silloin vapautunut ja alkaa elää elämäänsä vapaudessa.”

Vapautuessaan henkilöllä on voimassa 1–3 vuoden koeaika, jolloin hän ei saa syyllistyä uudelleen rikoksiin, sillä muutoin vankeus voidaan panna täytäntöön.

Osan kohdalla ehdonalaista vapautumista voi edeltää koevapaus.

”Se on vaihe, joka edeltää ehdonalaista vapautumista. Silloin henkilö on edelleen vanki, mutta hän on koevapaudessa oleva vanki”, Alakahri sanoo. ”Se on ihan sitä miltä kuulostaa: tavallaan kokeillaan vapaudessa elämistä, mutta valvotusti.”

Miten tavallista on, että vankilasta vapautunut henkilö päätyy pian vankilaan uudelleen?

Rikosseuraamuslaitos tutkii vankilaan palaamista esimerkiksi kolmen ja viiden vuoden seuranta-ajoilla. Alakahrin mukaan kolmen vuoden seuranta-ajalla vankilaan palautui 39,1 prosenttia vuonna 2018 vapautuneista vangeista. Viiden vuoden seuranta-ajalla prosentti on suurempi: 51,5 vuonna 2016 päättyneistä vankeuksista vapautuneista oli palannut takaisin vankilaan. Tiedot ovat vuodelta 2021.

Oikaisu 10.11.2022 kello 14.10: Artikkelissa oli virhe Valkeakosken ampumisen uhrin vuoden 2019 ehdollisen tuomion pituudessa. Sen pituus oli artikkelissa virheellisesti runsas kolme vuotta. Oikea aika on runsas kolme kuukautta, ei kolme vuotta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos