Hallitus on saanut päätökseen kautensa viimeisen budjettiriihen. Budjettiriihessä tehdään hallituksen esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) sanoo, että budjetin alijäämä on 8,1 miljardia euroa. Kuluvalle vuodelle luku on 8,9 miljardia. Ratkaisut kokonaisuudessaan alentavat kokonaisveroastetta noin puolella prosenttiyksiköllä. 1,7 miljardin lisäyksen aiheuttavat Saarikon mukaan samat asiat kuin mitkä koskettavat kansalaisten kukkaroa.
Poliittiset uudet päätökset ovat hänen mukaansa 400 miljoonaa euroa, sisältäen muun muassa liikennehankkeet, joiden kustannukset ovat nousseet. Verotuloja alentavat useat päätökset, jotka liittyvät kaikki sähkön hinnannousuun. Myös valtiolla korkomenot nousevat, yhteensä 200 miljoonan euron verran.
Kokosimme merkittävät arkeen vaikuttavat päätökset yhteen.
Sähkön hinta
Sähkön arvonlisäveroa lasketaan kymmeneen prosenttiin. Hallitus esittää myös määräaikaista sähkötukietuutta ja sähkövähennystä.
Sähkövähennyksessä on kyse kotitalousvähennyksen yhteydessä tehtävästä neljän kuukauden määräaikaisesta sähkövähennyksestä. Vähennyksen tarkoituksena on korvata myöhemmin määritettävän omavastuun ylittävä osa sähkön hinnasta sellaisille kotitalouksille, joiden sähkökustannukset nousevat kohtuuttomiksi.
Tavoitteena on, että verovelvollinen voi hakea helmikuusta 2023 alkaen verokortin, jossa vähennys otetaan ennakonpidätystä laskettaessa huomioon. Sähkön kulutuksen perusteella vähennyksen voi tehdä kotitaloudessa vain yhden verovelvollisen verotuksessa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan sähköpaketin euromääräiset summat kuluttajille tulevat tarkentumaan riihen jälkeen, mutta hänen mukaansa kotitaloudet voivat saada satoja euroja tukea.
Lapsiperheet
Joulun alla lapsiperheet saavat ylimääräisen lapsilisän, jota ei huomioida toimeentulotuen näkökulmasta tulona.
Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla.
Pienituloiset
Toimeentulotuen lasten perusosia nostetaan 10 prosentilla, työttömyysturvan lapsikorotusta 20 prosentilla ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta viidellä eurolla kuukaudessa.
Pienituloisten mahdollisuuksia hankkia lääkkeitä parannetaan jäädyttämällä lääkekaton ensi vuoden indeksikorotuksen.
Liikenne
Hallitus esittää, että henkilökuljetusten arvonlisävero lasketaan nollaan tammi-huhtikuulle. Tämä vähentäisi valtion arvonlisäverotuottoja arviolta 52 miljoonalla eurolla.
Muutos koskisi linja-auto- ja taksimatkoja, junamatkoja ja kotimaan lentoja.
Hallitus esittää, että työmatkavähennyksen korotusta jatketaan. Vähennys on ensi vuonna kolmekymmentä senttiä kilometriä kohden.
Turvallisuus
Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä noin miljardia enemmän kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Puolustusvoimat olisi saamassa toimintamenoihin noin 137 miljoonaa euroa lisää ja materiaalihankintoihin noin 765 miljoonaa euroa enemmän.
Määrärahoilla muun muassa vahvistetaan puolustusvoimien henkilöstömäärää, hankitaan materiaaleja, parannetaan asevelvollisten taloudellista asemaa ja lisätään kertausharjoituksia. Myös vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten varusrahaa korotetaan.
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 48 miljoonaa euroa muun muassa kriisinsietokyvyn kehittämiseen sekä 163 miljoonaa euroa uusien valvontalentokoneiden hankintaan.
Kyberturvallisuusuhkiin varautumisen parantamiseksi ehdotetaan yhteensä noin 59 miljoonaa euroa.
Myös Ukrainan jälleenrakentamista tuetaan 30 miljoonalla eurolla humanitaarisen tuen muodossa.
Muut esitykset
Hallitus on päättänyt pitää kiinni valtion T&K -rahoituksesta, jonka arvioitu kokonaissumma on 2,4 miljardia euroa vuonna 2023. Käyttöön otetaan myös tähän liittyvä verokannustin.
Ulosoton suojaosaa pyritään korottamaan siten, että se olisi noin 190 euroa. Hallitus on myöntänyt varat myös lähestymiskieltoon liittyvän lainsäädännön uudistamiseksi, jotta uhrien asemaa parannetaan.
Itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan sekä lyhyemmän että pidemmän välin toimilla. Ensi vuoden talousarvioesitykseen ehdotetaan kaikkiaan noin 56 miljoonan euron määrärahalisäyksiä.
Riihessä tehtiin päätös 2 500 uuden hoiva-avustajan kouluttamisesta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Taustalla on vanhustenhoivan ja sairaanhoidon paheneva henkilöstöpula.
Hallitus alkaa valmistella energiayhtiöiden ylisuuria voittoja leikkaavaa windfall-veroa. Veroa ei kohdisteta niin sanotulla mankalaperiaatteella toimiviin yhtiöihin.
Alustavien selvitysten mukaan Suomessa energiayhtiöiden voittoja on vaikeampi eritellä kuin maissa, joissa windfall-vero on jo käytössä. Syynä ovat erilaiset sähkömarkkinakäytännöt.