Kansanedustaja Pauli Kiuru esittää häiriköille porttikieltoja – häiriöt eivät koske vain jalkapalloa

Suomen on eurooppalaisen yleissopimuksen takia kitkettävä häiriökäyttäytymistä jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutapahtumissa. Tapahtumajärjestäjiltä puuttuu kuitenkin keinoja kieltää häiriköiden pääsy tapahtumiin.

FC Hakan kannattajat polttivat soihtuja Valkeakosken Tehtaan kentällä lokakuun lopussa ottelussa VPS:ää vastaan.

11.1. 15:52

Valkeakoskelainen kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) esittää porttikieltojärjestelmää urheilutapahtumiin ja jättää asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Kiurun sanoo kirjallisessa kysymyksessään, että huliganismi on viime vuosina lisääntynyt urheilutapahtumissa, ja kielteiset toimintamallit leviävät viiveellä myös Suomeen.

”Koska asia ei ole mikään puoluepoliittinen asia, toivon, että kirjalliseen kysymykseen tulee muitakin allekirjoittajia”, Kiuru totesi keskiviikkona esitellessään asiaansa Eduskunnan kansalaisinfossa.

Paikalla olivat myös edustajat Palloliitosta ja Veikkausliigasta sekä poliisin pääyhdyshenkilö.

Häiriökäyttäytyminen urheilutapahtumissa on leimannut erityisesti jalkapalloa, vaikka ongelma ei olekaan yksin jalkapallon.

Mediassa on kirjoitettu taajaan viime vuosina jalkapallo-otteluiden häiriökäyttäytymisestä, ja ottelukuvissa on näkynyt kannattajien käyttämiä laittomia pyroteknisiä tuotteita, kuten soihtuja ja savuja.

Järjestyksen valvoja katsoi, kun HJK:n kannattaja piti soihtua Veikkausliigan Helsingin paikallisottelussa HJK–HIFK.

Veikkausliigan toimitusjohtajan Timo Marjamaan mielestä häiriökäyttäytyminen on leimannut jalkapalloa osin siksi, että jalkapallo hänen mukaansa ainoana lajina on pyrkinyt selvästi puuttumaan ja estämään häiriökäyttäytymistä.

”Me olemme ainoa laji, joka valvoo itse katsomotoimintaa. Mikään muu laji ei seuraa, mitä katsomoissa tapahtuu”, Marjamaa sanoi.

Marjamaan kanssa on osin samaa mieltä myös Helsingin poliisilaitoksen pääyhdyshenkilö Jarno Laurikainen.

”Jostain syystä media kirjoittaa enemmän jalkapallokatsomoissa tapahtuvista ongelmista kuin jääkiekon ongelmista”, pääyhdyshenkilö Jarno Laurikainen sanoi.

”Jääkiekko-otteluissa on ihan samalla tavalla ellei jopa enemmän järjestyshäiriöitä. Useimmiten ne ovat perinteisiä alkoholiin liittyviä järjestyshäiriöitä. Jääkiekossa on samalla tavalla [kuin jalkapallossa] kannattajakulttuuriin liittyviä sovittuja metsätappeluita.”

Laurikaisen mukaan myös jääkiekko-otteluissa on esiintynyt kiellettyjen pyroteknisten tuotteiden käyttöä. Hän mainitsi esimerkkinä Tapparan CHL-otteluissa sveitsiläiskannattajien käyttäneen soihtuja Tampereen Nokia-areenan sisällä.

Laurikainen on tällä haavaa ainoa poliisi Suomen kansallisessa jalkapallon tietopisteessä. Vastaavia tietopisteitä on 38 Euroopan maassa.

Kansanedustaja Kiurun mukaan hänen kirjallinen kysymyksensä juontaa osin juurensa viime kauden liigaotteluun, jota hän oli Valkeakoskella katsomassa.

”Siellä [ottelussa] soihdut paloivat. Sain yhteydenoton seuralta, että mitä asialle voisi tehdä. Ongelma koskee tietysti kaikkia seuroja.”

Lue lisää: Eilisessä Haka–HJK-pelissä huliganismia: Järjestyksenvalvoja loukkaantui fanien yrittäessä kentälle, katsomosta löytyi kymmenittäin piilotettuja soihtuja

Suomen on pakkokin ryhtyä kitkemään häiriökäyttäytymistä jalkapallossa, sillä Suomea sitoo viime maaliskuussa voimaan tullut Euroopan neuvoston yleissopimus katsojien väkivallasta ja epäsopivasta käyttäytymisestä urheilutilaisuuksissa ja erityisesti jalkapallo-otteluissa.

Yleissopimukseen sitoutuneet maat ovat sitoutuneet ehkäisemään ja hillitsemään jalkapallo-otteluissa esiintyvää väkivaltaa ja epäsopivaa käyttäytymistä ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin yleissopimuksen määräysten täytäntöön panemiseksi.

Stadin derbyssä huhtikuussa 2022 HJK:n kannattajat käyttivät kymmeniä kiellettyjä soihtuja.

Kiurun kirjallinen kirje tähtää siihen, että Suomeen saataisiin toimiva porttikieltojärjestelmä, koska Suomen nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista urheilutapahtumia koskevan sopimusperusteisen porttikieltojärjestelmän toteuttamista.

Sopimusperusteinen järjestelmä tarkoittaisi sitä, että lipun ostanut henkilö sitoutuisi järjestäjän määrittelemiin käyttäytymissääntöihin.

Viime syyskuussa Suomen urheilun eettinen keskus julkaisi selvityksen porttikielloista urheilussa.

Selvityksen mukaan porttikieltojärjestelmän toteutus edellyttää lain säätämistä, jolloin yhdenvertaisuuteen, henkilökohtaiseen vapauteen, liikkumisvapauteen ja kokoontumisvapauteen liittyvät rajoittamiset voidaan ratkaista.

”Olisi hyvä, että tulevassa hallitusohjelmassa olisi kirjaus siitä, että lainsäädäntöön tehdään tarvittavia korjauksia. Kirjallisesta kysymyksestä saadaan pohjaa hallitusohjelmaneuvotteluihin”, Kiuru sanoi.

Veikkausliigan toimitusjohtajan Timo Marjamaan mukaan häiriökäyttäytyminen aiheuttaa seuroille ajankäytöllisiä ongelmia, kustannusongelmia ja mielikuvaongelmia.

Marjamaan mukaan järjestyshäiriöistä jalkapallo-otteluissa vastaavat lähinnä pienet yksittäiset ryhmät, jotka tietävät selviävänsä seuraamuksitta järjestyshäiriöistä.

”Seurat joutuvat käyttämään valtavasti aikaa ja rahaa turvallisuusasioihin. Ongelmat näkyvät sitten mediassa”, Marjamaa sanoi.

Marjamaan mukaan lakiin säädetty porttikieltojärjestelmä antaisi seuroille paremmat mahdollisuudet pitää tapahtumat turvallisina.

Palloliiton kilpailupäällikkö Pekka Soini sanoi, että laittomien pyroteknisten tuotteiden, kuten soihtujen, savujen ja paukkupommien, käyttäminen otteluissa aiheuttaa vaaraa ja epämukavuutta katsojille.

Kokoontumislaki ja rikoslaki kieltävät pyroteknisten tuotteiden tuomisen ottelutapahtumiin tai edes niiden läheisyyteen. Lain kielloista huolimatta kannattajat salakuljettavat soihtuja ja muita pyroteknisiä tuotteita ottelutapahtumiin ja käyttävät niitä.

Pekka Soinin mukaan Palloliitolla ja seuroilla ei ole tällä haavaa työkaluja kamppailla häiriökäyttäytyjiä vastaan.

”Sellainen järjestelmä pitäisi saada rakennettua, että häiriökäyttäytyjien pääsy otteluihin saataisiin systemaattisesti evättyä”, Soini sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos