Eikö jo ala kyllästyttää tämä ikuinen sotaporno, jota tyrkytetään lehtien sivuilla? On käyty vuosi sotaa Ukrainassa. Ensimmäisten uutisten jälkeen ei uutisia enää ole tullut.
Lehdet lähettävät omia silmiään toteamaan, miten surkeaa on sotaa käyvässä maassa. Muka-reportaaseja tulvii päivittäin eri kohteista. Mitä ne antavat? Mitä ne herättävät lukijassa? Ilman niitäkin tiedetään, että sotaa käyvä maa on surkeassa tilanteessa. Kun sanomalehdestä on suurin osa Ukrainaan liittyvää, voi vain ihmetellä.
Siitä päästäänkin Nato-kiimaan. Vuosia sitten siitä syytettiin tiettyä puoluetta. Nato oli kirosana. Hetkessä sanan merkitys muuttui positiiviseksi. Johtavat poliitikot ja kansanedustajat alkoivat hehkuttaa Natoa, Natoa ja Natoa. Poikkeuksen teki Vasemmistoliitto.
Samalla hehkutuksella vietiin Suomi aikanaan EU:hun. Se taas oli ja on kirosana osalle kepulaisia. Mutta täällä ollaan ja kärsitään päätöksistä.
Sadan vuoden kuluttua näitäkin asioita tutkitaan. Sitä ennen on vain syvä hiljaisuus. Toki sekin on parempi kuin poliitikkojen ympäripyöreät sanomiset. Ne on kuultu sanasta sanaan kaikissa yhteyksissä jo aiemmin.
Jos aikanaan Mauno Koivistoa pidettiin vaikeaselkoisena, niin sellainen on myös tasavallan nykyinen presidentti Sauli Niinistö. Vanhana lakimiehenä hän osaa puhua paljon, mutta puheen sisältö on enemmän kuin vaikeaselkoista.
Kansanedustajiksi pyrkivät ovat myös alkaneet opetella kieltä, jolla ei sanota mitään. Usein pyrkyrit ottavat mukaansa kierrokselleen istuvan kansanedustajan. Noin niin kuin tuomaan tilaisuuksiin uskottavuutta.
Nato-kiima on pientä sen rinnalla kuin ehdokkailla on pyrkimys valtaan. Parhaimmillaan se synnyttää monella ehdokkaalla ja edustajalla uuden säätykierron.
Toki tosi on, ettei yksi edustaja ratkaise mitään eduskunnassa tai valiokunnissa. Se realiteetti pitäisi ottaa huomioon vaaliareenoilla kierrettäessä. Kunpa joku ehdokas sen myös myöntäisi.
Pitää muistaa Romppasen Topi Punainen viiva -romaanista. Punaisen viivan vetäminen vaalilappuun ei tuonutkaan muutosta elämään. Kurjuus sen kun jatkui.
Kirjoittaja on akaalainen vapaa toimittaja.