Valkeakosken keskustassa Seurahuoneenkadulla lukee talon kulmassa isoin kirjaimin Lähitori. Siellä pelataan aurinkoisena talviaamupäivänä bingoa. Lähitorivastaava Tiina Hovi kertoo, että lähistön asukkaita tulee lähitoripäivinä paikalle tapaamaan muita ihmisiä. Kauempaakin tullaan vaikka taksilla, sillä kohtaamiset ovat tärkeitä.
Lähitoriksi paikkaa on kutsuttu ennenkin, mutta nyt se toimii 1. tammikuuta aloittaneen Pirkanmaan hyvinvointialueen alla. Hovi siirtyi hoivakodilta lähitorivastaavaksi joulukuun alusta, kun Merja Salonen jäi eläkkeelle.
”Alkuun mennään täällä entisellä mallilla. Pienellä paikkakunnalla Lähitori-toiminta on ollut erilaista kuin isolla Tampereella. Meillä käyvä väki on niin hyväkuntoista, että ei juurikaan tarvitse neuvontaa. Meillä ohjelma keskittyy paljolti virkistykseen. Tavoitteena kuitenkin on lisätä neuvontaa kaikenikäisille. Uutena alueena tulee mukaan vammaispalvelu.”
Kerran kuussa maanantaisin Lähitorilla toimii Muisti ry:n muistikahvila. Seuraavalla kerralla siellä kuulee ajankohtaista kuntoutuksesta. Yhteistyövierailut eri yhdistyksistä ovat toivottavia. Esimerkiksi Valkeakoski-Seuran kotiseututietäjä Heikki Heino onkin suosittu esitelmöitsijävieras.
Lähitori on auki vain maanantaisin ja keskiviikkoisin. Lisää aukioloaikaa ei ole luvassa jo pelkästään siitä syystä, että seurakunnan omistama tila on muina päivinä muussa käytössä.
”Uskon, että osa meidänkin asiakkaistamme voisi tarvita myös vapaaehtoista ystävää”.
Jatkuva tarve
Suomen Punaisen Ristin Valkeakosken osastossa vapaaehtoista ystävätoimintaa vuosia koordinoinut Kristiina Sihvonen sanoo, että Valkeakoskella on satoja yksinäisiä vanhuksia. Nyt SPR:n vapaaehtoisessa toiminnassa on mukana noin 50 ihmistä, mutta uusia tarvitaan koko ajan lisää.
”Onneksi nyt juuri ei ole jonoa, sillä ketään ei ole vapaana”.
Niin lähitorivastaava Hovi kuin SPR:n Sihvonen haluavat nyt innostaa valkeakoskelaisia vapaaehtoistenkoulutukseen, joka kohta järjestetään. Koulutuksen muut järjestäjät ovat Sääksmäen seurakunta ja Valkeakosken kaupunki. Sihvonen sanoo näin:
”Korona-aika on passivoitunut molempia osapuolia, joitain ystäviä on jäänyt tauolle ja vanhuksia poistunut keskuudestamme, mutta uusia tarvitsijoita tulee koko ajan. Esimerkiksi ukrainalaisten ystävätoiminnassa SPR ei ole ollut täällä mukana, vaan on keskittynyt vanhuksiin. SPR:n ystävätoiminnan lyhytkurssi, joka aloittaa koulutuspäivän, antaa kuitenkin valmiuksia kohtaamiseen kenen kanssa tahansa.”
Mikä?
Ystäväkoulutus
Vapaaehtoistyön ystäväkoulutus tiistaina 7.maaliskuuta kello 9–16 hoivakoti Wäinämöisessä, Kirkkotie 6, Valkeakoski.
Ilmoittautumiset 3. maaliskuuta mennessä p. 044 970 7033 (Sihvonen) tai 040 553 1007 (Pihla Mulkahainen, srk) tai 040 335 7431 (Hovi).
Kurssilla SPR:n ystävätoiminnan lyhytkurssi, kokemusasiantuntijan vinkkejä, tietoa liikunnan ja ulkoilun hyödyistä iäkkäille, muistisairauksista ja apuvälineistä sekä kulttuurikavereista.
Lounaan ja kahvin sisältävä koulutus on osallistujille ilmainen.
Järjestäjinä SPR, Sääksmäen seurakunta, Pirkanmaan hyvinvointialue ja Valkeakosken kaupunki.
Yhdessä teatteriin?
Nyt on tarkoitus myös uutuutena kokeilla, löytyisikö Valkeakoskelta kulttuurikavereita. Ystäväkoulutuksen järjestäjäosapuolet tietävät, että monelta puuttuu seura, kenen kanssa osallistua kotikaupungin kulttuuritarjontaan.
Valkeakosken kaupungin kulttuuritoimenjohtaja Reijo Tepsa kaavailee, että jatkossa kulttuurikaveri saattaisi päästä ilmaiseksi esimerkiksi teatteriin, jos antaa aikaansa ja lähtee sinne kaveria kaipaavan ihmisen kanssa.
Paitsi kaupunginteatteriin, voisi kulttuurikaverin kanssa mennä vaikka Myllysaaren museoon, Voipaalaan tai Apialla järjestettäviin kesän ilmaiskonsertteihin.
Tepsan tarkoittama kulttuurikaveritoiminta vaatii vielä kypsyttelyä.
"Katsotaan, mitä ideasta syntyy. Yksin moni on arka lähtemään liikkeelle. Monet Lähitorin asiakkaat kertoivat siellä käydessäni, että heitä pelottaa kulkea iltaisin Valkeakoskella. Esimerkiksi Apialle meno heitä arvelutti. Se tuntui ensin aika yllättävältäkin, mutta kyllä minä sen ymmärrän."
Ei liian sitovaa
Kristiina Sihvosen mukaan vapaaehtoisten ystäväkoulutukseen meno ei vielä sido ketään mihinkään. Jos ryhtyy ystäväksi, ystäväpari sopii tapaamisrytmistä keskenään. Alkuun tavataan ehkä kerran kahdessa viikossa, myöhemmin ehkä kerran viikkoon. Halutessaan voi jäädä tauolle.
”Ystävänä olo ei estä pitämästä lomaa tai matkustamasta. Lomasta on tietenkin hyvä kertoa etukäteen.”
Nykyisistä ystävistä enemmistö on naisia, monet jo eläkeikäisiä. Lämpimästi Sihvonen kutsuu kurssille myös miehiä, sillä kodeissa on myös yksinäisiä miehiä juttukaveria vailla. Myös nuoret henkilöt sopivat ystäviksi, ja joskus heitä onkin tullut:
”Nuorilta olen kuullut, että he haluavat kohdata vanhuksia, koska nämä ovat niin viisaita ja ystävällisiä.”
Kristiina Sihvonen sanoo, että ihan tavallinen ihminen sopii vapaaehtoiseksi ystäväksi. Lähtijä voi itsekin olla yksinäinen. Toiminta antaa myös vapaaehtoiselle itselleen iloa ja hyvää mieltä siitä, kun voi tehdä jotakin toisen ihmisen hyväksi.
””Nuorilta olen kuullut, että he haluavat kohdata vanhuksia, koska nämä ovat niin viisaita ja ystävällisiä.”