Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Joulu koulussa

Joulujuhlien pitäminen kouluissa on ollut jälleen keskustelussa. Mitkä laulut ja perinteet käyvät kaikille ja missä menee raja. Itse olen saanut käydä alakoulua ennen 90-luvun lamaa. Kävimme luokan kanssa konserteissa, baletissa, teatterissa ja tapahtumissa. Joulukirkon lisäksi kävimme ortodoksisessa kirkossa jumalanpalveluksessa. Säästötoimenpiteinä kouluista on jäänyt kulttuurivierailut pois ja vain ilmaiset palvelut, eli kirkon tarjoamat palvelut, ovat jääneet jäljelle. Tämä on asettanut kirkon tarjoamat tapahtumat suurempaan arvoon, kuin muut kulttuuriin liittyvät palvelut. Melkein kaikki juhlaperinteet pohjaavat uskonnolliseen tai jumalanpalvelukselliseen historiaan. Jos kristinuskoon viittaavat elementit poistetaan, niin mihin asetetaan raja muihin uskontoihin tai uskonnollisiin tapahtumiin viittaaviin elementteihin. Tulee ikävä aikaa, jolloin kaikkien uskonnot ja uskomukset saivat olla esillä. Täydellinen sekularismi, eli uskonnosta irrottaminen, ei onnistu missään juhlaperinteessä. Rajaamisen kulttuurista itse haluaisin siirryttävän avoimeen ja hyväksyvään elämänkatsomukseen. Joulun ajan juhlaperinteet ovat vanhempi tapa kuin kristinuskon syntyminen. Talvipäivän seisauksen aikaan 17.-23.12. Kreikassa vietettiin saturnalia-juhlaa jo 400 vuotta ennen Kristuksen syntymää. Juhla oli pyhitetty Saturnukselle, maanviljelyksen jumalalle. Ihmiset antoivat toisilleen lahjoja ja kulttuuriin kuuluva jäykistely jätettiin pois. Silloin orjat saivat vapauden, ihmiset pukeutuivat rennosti ja söivät hyvin. Juhlaan kuuluivat myös erilaiset leikit ja jopa julkijuopottelu. Suomessa tiettävästi ainakin 1500-luvulta lähtien on pidetty vahvaa kekriperinnettä. Mikael Agricolan jumalaluettelostakin löytyy Kekri, eli hedelmällisyyden jumala. Tutkijat ovat kuitenkin tulleet tulokseen, että Mikael on ymmärtänyt väärin ja kekri merkitsi kekkereitä eikä jumalaa. Joka tapauksessa kekri merkitsi palvelusväelle vapaata viikkoa. Silloin syötiin, juotiin ja juhlittiin. Juhlaan kuului myös kulkue, jonka merkittävin hahmo oli kekri-pukki. Kylän suurin mies tai jopa kaksi miestä puettiin karhun taljaan ja sarviin. Sana joulu tulee ruotsin kielen sanasta jul, joka alkuperältään tarkoittaa uudelleensyntymistä. Joulu on kuitenkin alkujaan pakanallinen juhla. Nykyisin sanalla joulu on kristillisen juhlan merkitys. Joulujen kuusijuhlat ovat perinteenä syntyneet jo ennen kansakoulun perustamista. Kuusijuhlaa edelsi tentti, missä raati kuulusteli oppilaat. Sen jälkeen tanssittiin, esitettiin kuvaelmia, leikittiin ja juhlittiin. Kotien joulujuhlien tavat ja monet joululaulut ovat alkujaan koulujen kuusijuhlaperinteestä lähtöisin. Joulukirkko on puhtaasti hengellinen tilaisuus, mutta joulujuhlasta ei tule hengellistä virrellä tai seimiasetelmalla. Joulujuhlien tavat ovat lähtöisin ajalta, jolloin kirkko ja valtio olivat yhtä ja papit toimivat opettajina. Joululaulut ovat myös kristillisen juhlakulttuurin ajalta, joten monet niistä viittaavat Jeesuksen syntymään. Ilman kauniita perinteitä joulujuhlaan jäävät pelkät tontturenkutukset, piirileikit ja lumihiutaletanssi. Toivon, että joulun rauha ja arvokkuus säilyvät, vaikka joulun vietosta irrotettaisiin kaikki uskontoihin viittaavat elementit kuten: kuuset, tähdet, joulupukki, enkelit, kultanauhat, lahjat, joululaulut, vähäosaisten muistaminen, seimiasetelmat, jouluevankeliumi, kuvaelma ja joulurauhan julistus. Hyvää ja rauhallista joulun aikaa. (lähteenä käytetty lähinnä tuttua ja turvallista wikipediaa ja ylen uutissivuja)