Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Valkeakosken vanhoissa kerrostaloissa riittää otollisia pintoja muraaleille – Kysyimme kaupunkilaisten mielipiteitä seinätaiteesta: ”Muraalit voisivat nostaa Sointulan imagoa”

Jättikokoiset seinämaalaukset eli muraalit ovat olleet yleistyvä näky Suomessa jo vuosia. Usein kerrostaloihin maalattavat suuret taideteokset ovat jatkuvasti yhä vain suurempia ja näyttävämpiä. Nykyajan muraalit poikkeavat 1800- ja 1900-luvun seinämaalauksista siten, ettei niitä enää tehdä mainostarkoituksessa, kuten ennen. Nyt sanomana on ennemminkin taiteelliset, yhteiskunnalliset ja poliittiset viestit. Muraaleja on ilmestynyt viime vuosien aikana sekä isojen että pienempienkin kaupunkien katukuviin. Suuria seinämaalauksia voi nähdä muun muassa Tampereella, Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Entä voisiko Valkeakoskellekin tulla muraaleja? Eerolassa asuvan, eläkkeellä olevan muusikon Simo Holmilan mielestä voisi hyvinkin. – Muutin viime marraskuussa Riihimäeltä tänne ja olen siitä asti katsonut keittiöni ikkunasta näkyvää valkoista seinää tien toisella puolella sillä silmällä, että kyllä siihen olisi jotain kuvitusta saatava. Ei mitään liian konkreettista esittävää, mutta jokin värikäs ja abstrakti teos olisi kiva, sanoo Holmila. Holmilan kodin vastapäätä sijaitsee Savottatie 4:n kerrostalo, jonka kadunpuoleinen seinä on umpinainen ja täysin valkoinen. Siis varsin otollinen seinä muraalille. Ulkomailla ja Suomessa useammassa eri kaupungissa asunut Holmila on nähnyt arjessaan paljon seinämaalauksia ja huomannut niiden herättävän ihmisissä yleensä paljon eriäviä mielipiteitä. Monelle muraalit ja graffitit assosioituvat automaattisesti katujengeihin. Holmila ei kuitenkaan näe syytä, mikseivät seinämaalaukset sopisi myös Valkeakoskelle. – Maalauksissa olisi otettava Suomen monet vuodenajat huomioon. Liian räikeä teos ei välttämättä sovi marraskuun harmaaseen maisemaan. Muraaleja imagoa nostattamaan Muraaleille otollisia seinänpäätyjä voi bongata sankoin joukoin myös Sointulassa. Sointulantien ja Sointulankujan varrella on pitkä jono toisiaan muistuttavia kerrostaloja, joiden kadunpuoleiset seinät ammottavat tyhjyyttään. Alueella yli kymmenen vuotta asunut Juka-Pekka Reinikainen innostuu ajatuksesta seinien maalaamisesta. – Muraalit voisivat nostaa Sointulan imagoa merkittävästi. Vielä parempi kuitenkin olisi, jos seinämaalauksia saataisiin sellaisille paikoille, joissa ne ovat kaikille näkyvillä. Esimerkiksi keskustaan päätien varrelle, Reinikainen toteaa. Reinikainen toivoisi mahdollisten seinämaalauksien liittyvän jollain tavalla Valkeakosken kaupunkiin, mikäli sellaisia tänne saataisiin. Myös Sointulassa asuva Wilhelmiina Haikonen suhtautuu muraaleihin myönteisesti. – Se voisi olla hauska idea, tänne Sointulaan seinämaalaukset sopisivat varmaan hyvin. Niiden pitäisi kuitenkin olla tarpeeksi yksinkertaisia, jotta maisema ei menisi pilalle. Jos toteutuksessa onnistuttaisiin, näyttäisivät ne varmaan hyvältä, Haikonen sanoo. Visuaalista vaikuttamista Valkeakosken kuvataide- ja käsityökoulu Emilissä opettavalla kuvataiteilija Tiina Kaisa Leppäsellä on kokemusta muraalien tekemisestä. Hän on maalannut sellaisen Tampereella sijaitsevan kerrostalon seinään yhdessä Miina Laineen kanssa, sekä ollut ohjaamassa yhdessä Petra Heikkilä-Perkiön kanssa muun muassa kuvataidekoulun lapsia ja nuoria, jotka maalasivat merellisen muraalin Valkeakosken uimahallin seinään. Leppänen on maalannut noin 20 vuoden ajan kaikki teoksensa ulkona. – Olen ollut pitkään kiinnostunut suuressa koossa kaupunkitilaan tehtävästä julkisesta taiteesta. Muraalit elävöittävät katukuvaa merkittävällä tavalla ja voivat parhaimmillaan luoda yhteisöllisyyden tunnetta. Esimerkiksi Tampereelle maalaamamme muraalin suunnittelu toteutettiin yhdessä kerrostalon asukkaiden kanssa, jolloin teoksesta tuli ikään kuin kaikkien yhteinen, Leppänen kertoo. Leppäsen mukaan muraalit ovat olleet suuri villitys Suomessa jo muutaman vuoden ajan. Hän uskoo sen johtuvan siitä, että taiteilijat ja kaupunkilaiset haluavat vaikuttaa entistä enemmän omaan elinympäristöönsä. – Muraaleja voisikin kutsua visuaaliseksi vaikuttamiseksi. Leppänen on varma siitä, että muraalit sopisivat hyvin myös Valkeakosken katukuvaan. Niissä on kuitenkin suuri työ. – Muraaleja on mahdollista toteuttaa hyvin erilaisille pinnoille, mutta kovin epätasaista pintaa voi joutua tasoittamaan. Korkeita muraaleja maalatessa saattaa myös joutua vuokraamaan nosturin. Lisäksi on otettava huomioon lupa-asiat, asukkaiden mielipiteet sekä se, että käytettävät maalit kestävät erilaisia olosuhteita. Leppänen arvioi muraalien kestävän noin kymmenen vuotta hyvinä. Sen jälkeen ne alkavat yleensä haalistua ja rapistua.