Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

”Emme usko siihen, että luonnossa liikkuvat ihmiset eivät mahtuisi yhteisille reiteille”, kirjoittaa Valkeakosken Maastopyöräseura mielipidekirjoituksessaan

Vastauksena Valkeakosken Sanomissa 14.6. olleeseen Kauppilanmäki-Maijanniityn asukasyhdistyksen johtokunnan mielipidekirjoitukseen . Valkeakosken maastopyöräseura pitää erittäin arvokkaana sitä työtä, jota asukasyhdistys on tehnyt Santun lenkin rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. On mahtavaa, että tällaista talkoohenkeä liikuntapaikkojen kehittämiseen vielä löytyy! Mitä tulee maastopyöräilyyn Santun lenkillä, niin seuran yhteislenkeillä kyseistä reittiä on käytetty vain pienimpien lasten kanssa. Keskiviikkoisin järjestettävällä lasten yhteislenkillä kaikkein nuorimmille osallistujille on etsitty sileitä maastopolkuja, ja tähän Santun lenkki on ollut hyvä vaihtoehto. Nuorimpien lasten lenkeillä vauhti on kuitenkin hyvin alhainen (5-10 km/h), eikä vaaratilanteita ole tietääksemme syntynyt. Ymmärrämme kuitenkin huolen vauhdin kasvamisesta reitillä, joka on erityisesti ikäihmisten suosiossa. Onkin tärkeää, ettei yksikään kävelijä jätä lenkkiään väliin maastopyöräilijöiden pelossa. Santun lenkki ei kuulu Valkeakosken maastopyöräseuran vakioreitteihin, mutta emme tietenkään pysty seurana ottamaan vastuuta yksittäisten pyöräilijöiden toimista. Korostamme kuitenkin jäsenillemme varovaisuutta ja kohteliaisuutta jalankulkijoiden kohtaamisessa. Vaikka kävelijä useimmiten väistääkin, mielestämme lähtökohdan tulee aina kaikessa liikenteessä olla se, että suuremmalla liikemäärällä etenevällä liikkujalla on erityisvastuu varovaisuudesta. Emme pidä siitä, että luonnossa liikkujien välille luodaan vastakkainasettelua. Perjantain 26.6. Valkeakosken Sanomissa julkaistiin maastopyöräilyä käsitellyt artikkeli , jossa oltiin huolissaan maastopyöräilystä esimerkiksi Vallon luontopolulla. Ymmärrämme seurana tämän huolen, mutta yleisesti ottaen emme pidä siitä, että luonnossa liikkujien välille luodaan vastakkainasettelua. Kaikki jokamiehenoikeuden puitteissa liikkuvat ihmiset mahtuvat ihan varmasti samoille reiteille, kunhan varovaisuus ja hyvät käytöstavat pidetään mielessä. Lähin esimerkki kaikkien liikkujien hyvästä sopusoinnusta kapealla ulkoilureitillä löytyy Tampereen Hervannasta, jossa pitkospuitakin sisältävä Suolijärven kiertopolku avattiin pyöräilijöille pari vuotta sitten. Haluamme maastopyöräseurana myös korjata sitä käsitystä, että leveät latupohjat olisivat parhaita reittejä maastopyöräilyyn. Toki latupohjillakin ajellaan, mutta suurin osa maastopyöräilijöistä haluaa kuitenkin nimenomaan kapeille poluille, jotka teknisen haasteensa ansiosta tarjoavat jumppaa koko vartalolle. Vaikka latupohjilla vauhti nouseekin helposti kahteen kymppiin, kapeilla poluilla se yleensä puolittuu eikä oleellisesti eroa esimerkiksi polkujuoksijoiden vauhdista. Aikuisille suunnatuilla seuran yhteislenkeillä onkin tyypillistä, että neljässä tunnissa edetään hitailla poluilla noin 40 km, eli vauhti ei varsinaisesti päätä huimaa. Matalan kynnyksen kuntoiluliikuntaa edustavana seurana korostamme jäsenillemme hyviä käytöstapoja ja varovaisuutta muiden liikkujien kohtaamisessa. Emme kuitenkaan lainkaan usko siihen, että luonnossa liikkuvat ihmiset eivät mahtuisi yhteisille reiteille, olipa kyse sitten leveistä latupohjista tai kapeista pitkospuista. Aki Korpela Valkeakosken Maastopyöräseuran sihteeri