Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Pirkanmaalla tavoitetaan lähes kaikki altistuneet, ja näin se tehdään – THL:ltä uusi ohje: Koronalle altistuneita aletaan etsiä nykyistä pidemmältä ajalta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) muuttaa ensi viikosta alkaen ohjeistustaan altistuneiden kartoittamisesta, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) infektioyksikön osastonylilääkäri Jaana Syrjänen . Aiemmin tartunnan saaneen henkilön lähikontaktit on selvitetty ja asetettu karanteeniin 24 tunnin ajalta ennen oireiden alkua. Ensi viikosta alkaen THL ohjeistaa sairaanhoitopiirejä arvioimaan altistumiset 48 tunnin ajalta ennen oireiden alkua. Myös Tays muuttaa ohjeistustaan. Tays on kuitenkin jo kartoittanut altistumisia 48 tuntiin saakka. Karanteeniin on poikkeuksetta asetettu henkilöt, jotka ovat olleet lähikontaktissa tartunnan saaneen kanssa 24 tuntia ennen oireita. Muiden jäljitettyjen henkilöiden kohdalla karanteeniin asettaminen on ollut tapauskohtaista. Lähteiden selvittämisessä suuret erot Uusien covid-19-tapausten määrä Suomessa on lisääntynyt merkittävästi viimeksi kuluneen kuukauden ajan, kertoivat sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä THL torstaina. Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueet ovat omien arvioidensa mukaan kiihtymisvaiheessa. Vaasan sairaanhoitopiiri on kertonut olevansa leviämisvaiheessa. Tähän mennessä suurinta osaa tartuntojen lähteistä ei tiedetä, ja monilla tartunnan saaneilla nuorilla oireet ovat lieviä. THL ohjeisti aiemmin, että covid-19-altistuneet tulisi jäljittää 24 tuntia ennen oireita tai 48 tuntia ennen näytteenottoa, jos oireet ovat lieviä tai niitä ei ole ollut. THL:n tuleva ohjeistus noudattaa siis aiempaa lieväoireisen tartunnan jäljitystä. THL:n mukaan koko maassa tartunnanlähde jäi epäselväksi noin 60 prosentissa tautitapauksista viikolla 40. Pirkanmaalla selvittämättä jäi vain 10 prosenttia. Ensi-ilmoitus tekstiviestillä Jaana Syrjäsen mukaan jäljittäminen vaatii ajoittain luovuutta ja kykyä soveltaa tilanteen mukaan. Myös karanteenipäätöksiä on harkittu 48 tunnin ajalta tapauskohtaisesti. Kiiretilanteissa ei myöskään aina soiteta ensimmäiseksi. – Tälläkin hetkellä käytämme sellaisia keinoja, että lähetämme ihmisille tekstiviestejä tarvittaessa, kun saamme tietää altistuneista, Syrjänen sanoo. Tekstiviestissä kerrotaan, että infektioyksiköstä tullaan myöhemmin ottamaan yhteyttä. Tällöin altistuneet tavoitetaan nopeammin kuin soittamalla, ja he tietävät olla tavattavissa, kun jäljittäjä ehtii soittaa. Pirkanmaalla lähes kaikki altistuneet on onnistuttu tavalla tai toisella tavoittamaan, vaikka osan tavoittaminen on ollut Syrjäsen mukaan haastavaa. Kandit apuna jäljittämisessä Niin yksityiset sairaanhoidon toimijat kuin kunnatkin ilmoittavat tartuntansa aina Taysin infektioyksikköön, joka tekee alkukartoituksen. – Pirkanmaan malli on sellainen, että kaikki tapaukset tulevat Taysin infektioyksikön tietoon. Niin Fimlabista kuin yksityisiltäkin, Syrjänen sanoo. Kun Taysin infektioyksikkö saa tiedon tartunnasta, se aloittaa ensimmäiseksi jäljitettävien kartoittamisen. Arkena jäljitystyössä työskentelee kolme sairaanhoitajaa ja neljä lääkäriä, jotka tekevät jäljittämistä päivätyökseen. Ulkopuolelta ryhmään on tullut tähän mennessä kaksi sairaanhoitajaa ja yksi lääkäri. Muut ovat infektioyksikön omaa henkilökuntaa, jotka ovat siirtyneet päivittäisestä työstään jäljittämiseen. Lisäksi Taysissa on infektioyksikössä 20 lääketieteen kandidaatin rinki, joista päivittäin 2– 3 kandia työskentelee iltapäivisin ja iltaisin infektiopäivystäjän ohjauksessa. Viikonloppuisin töissä ovat infektiopäivystäjä, infektiolääkäri ja lääketieteen kandidaatti. – Toivottavasti jatkossa myös yksi sairaanhoitaja, Syrjänen toivoo. Näiden lisäksi kunnissa on tarvittaessa töihin hälytettäviä sote-alan työntekijöitä, jotka auttavat jäljittämisessä päivätyönsä ohessa. Pirkanmaan alueella koronajäljittäjiä on noin 150 henkilön reservi, joista Tampereella kolmisenkymmentä auttaa Taysin infektioyksikköä jäljitystyössä tarvittaessa. PSHP on välttänyt epäonnen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Pshp) menettelyssä ei Syrjäsen mukaan ole paljonkaan poikkeavia asioita, vaan samankaltainen järjestelmä on todennäköisesti käytössä myös Vaasassa. Ylen sunnuntaina kertoman tiedon mukaan jäljittämistä teki Vaasassa 12 henkilöä, ja tavoite oli nostaa jäljittäjien määrä 15:een. Vaasan mittakaavan tulenpalavaa kiirettä ei ole Pirkanmaalla ollut, toteaa Jaana Syrjänen. Se on hänen mukaansa myös syy siihen, miksi Pirkanmaa on ollut jäljittämisen mallioppilas: tilanne on ollut mahdollista pitää hallussa venymällä. – Joissakin tilanteissa täällä on ollut vapailta tulleita ihmisiä ilman, että heillä olisi ollut päivystystä sovittuna. Meillä on oma rinki, ja viestittelemme, kun tarvitsemme apua. Myös kandien puhelinringissä viestitään, kun tarvitaan enemmän porukkaa. Tarvittaessa toimimme hälytystyötyyppisellä asenteella. Onneksi siihen on ollut jaksamista.