Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Valkeakoski jäi pitkälti miinukselle viime vuonna, ja syitä oli monia – ”Ei kehumista”, kuvasi kaupunginjohtaja

Ei kehumista. Näin kuvasi viime vuoden notkahdusta Valkeakosken kaupunginjohtaja Jukka Varonen maanantaina kaupungin vuoden 2018 tilinpäätösinformaatiotilaisuudessa, eikä suotta. Kaupungin tilikauden tulos oli -5,7 miljoonaa euroa. Tilikauden alijäämäksi tuli -5,3 miljoonaa euroa. Syyt viime vuoden pitkään miinukseen ovat tiedossa. Osa on ollut selvillä hyvän aikaa. Verokertymien kuntien osuus arvioitiin valtakunnallisestikin väärin. Erikoissairaanhoidon palveluita valkeakoskelaiset tarvitsivat lopulta noin 2,5 miljoonalla eurolla enemmän kuin oli arvioitu. Lasten ja perheiden palveluihin euroja meni arvioitua enemmän huostaanottojen vuoksi. Koulupuolella tarvittiin lisää henkilökohtaisia avustajia. Henkilöstöä oli yli 1 600 Kaikkiaan kaupungin henkilöstömenot nousivat 62,4 miljoonaan euroon, missä on lisäystä edellisvuodesta 2,3 miljoonaa euroa. Palkat nousivat ja vakansseja tuli 16 lisää. Niitä oli kaupungilla 1 273. Henkilöstöä oli 1 614, joista määräaikaisia noin 430. Kustannukset nousivat, ulkoiset toimintakulut viidellä miljoonalla. Alamäkeä mentiin, kun tulot eivät vastaavasti yllättäneet positiivisesti. Esimerkiksi tonttikauppoja siirtyi tälle vuodelle. Verotuloja kertyi noin 2,7 miljoonaa edellisvuotta vähemmän. Valtionosuudet tosin kasvoivat 0,7 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri maksoi miljoonan verran ylijäämän palautusta. Vesiasemaa rakennettiin Rakentaa kuitenkin pitää rivakasti. Vauhtiin saatiin muun muassa uuden vesiaseman rakentaminen. Investointirahaa upposi myös kunnallistekniikkaan, maan hankintaan ja kalustohankintoihin. Nettoinvestoinnit veivät 8,9 miljoonaa euroa. Roukon yhtenäiskoulun rakentaminen kuitenkin siirtyi. Viivästys teki sen, että kaupungin velkamäärä ei noussut vaan vähän laski. Lainaa oli vuoden päättyessä 59,5 miljoonaa euroa, mikä tekee 2 812 euroa asukkaalta. – Tämä on noin tuhannen euroa alle valtakunnan keskiarvon ja Tampereen kanssa samoissa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen (sd) huomautti. Juoksevien menojen jälkeen jäi vain pari miljoonaa Vuosikatteella ei päästy nyt hurraamaan. Juoksevien menojen jälkeen tulorahoituksesta jäi käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin vain 2,2 miljoonaa euroa. Vuosikate heikkeni edellisvuodesta 7,2 miljoonaa euroa. Kaupungin rahoitusasema säilyi kuitenkin hyvänä. Kaupungin omavaraisuusaste oli 56,6 prosenttia. Kassavaroja oli vuoden lopussa 17,8 miljoonaa euroa. Kassa riittävyys oli vuoden lopussa 41 päivää. Väestö ei kasvanut mutta muuttajia saatiin Valkeakosken väestönkasvu jäi nollaan, kun asukasluku päätyi 21 137:ään. Asukkaita kuoli 56 enemmän kuin uusia asukkaita syntyi. Hyvää oli se, että muuttovoittoa saatiin. Kokonaisnettomuutto oli +57 asukasta. Kaupunginjohtaja Jukka Varosen mukaan onkin pakko kaiken aikaa miettiä, miten saada lisää asukkaita. – Sillä, ollaanko plussalla vai miinuksella on suuri merkitys koko kaupungin elinvoimalle ja sille, miten erilaiset sijoittajat näkevät koko kaupungin. Keskustaan lisää vuokra-asuntoja? Valkeakoski aikoo jatkossakin huolehtia muun muassa siitä, että tontteja riittää rakentajille. Vanhankylän kaavoja on tarve saada joutuisasti etenemään. Jukka Varonen pohti asumista näin: – Pientalonäyttely osui oikeaan. Myös keskustan alueella täytyy tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka saavat ihmiset tulemaan. On mietittävä myös, saammeko lisää vuokrataloasumista keskustaan. Nyt nuoret menevät Tampereelle vuokra-asuntoihin, joita sijoittajat ovat hankkineet. Myös ikääntyviä asuu omakotitaloissa, joiden myyntihinnalla ei uudistuotantoon suoraan päästä. Valkeakosken talous- ja kehittämisjohtaja Minna Uchanoff pitää tärkeänä myös sitä, että julkisia liikenneyhteyksiä Valkeakoskelle ja Valkeakoskelta kehitetään. Tiuhaan sisäiseen liikenteeseen väestömäärä ei riitä. Kuva kaupungista syntyy keskustassa Jukka Varosen mielestä kaupungin keskustan yleisilmeen on oltava sellainen, että ihmiset viihtyvät. Pekka Järvisen mukaan Valkeakosken etuja ovat usein haukuttuinakin hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut. Työllisyystilanne kaupungissa parani viime vuonna huomattavasti. Joulukuun alussa työttömyysaste oli 9,2 prosenttia, kun edellisvuonna vastaavana aikana se oli vielä 11,0 prosenttia.