Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Muistisairauksien lisääntymiseen ei ole kunnolla varauduttu ja kustannukset uhkaavat räjähtää - Pekka Laine suree menetettyä edunvalvonnan vuosikymmentä ja vaatii myös taudin ennaltaehkäisyä

Pitkä, reipas ikämies vaaleassa kesäpusakassaan tulee paikallislehden haastatteluun vähän sateiselta Valkeakosken torilta. Siellä hän on juuri sattunut tapaamaan tuttavansa ja ystävänsä Timo Laatusen, joka on ennen ollut yritysjohtaja kuten hän itse. Valkeakoskella saneeraustoimillaan Musta-Pekka -liikanimen saanut Pekka Laine kertoo, että entisiä alaisiaan Paperituotteelta tai Tervasaaresta hän tapaa Valkeakosken ostoreissuillaan enää harvoin. Kotoa Pälkäneeltä tullaan kaupunkiin asioille kerran viikossa ja samalla kastellaan Liisa-rouvan kaupunkikodin huonekasvit. Monet tehtaanjohtaja Pekka Laineen aikalaiset lienevät Valkeakoskella kuolleet sillä aikaa, kun Laine on tehnyt vielä yli 30-vuotisen vapaaehtoisuran muistisairaiden hyväksi ja Muistiliiton kehittämiseksi. Sujuvasanaisella ja kuuluvaäänisellä maisterilla on ollut hyvät verkostot ja myös terävä kynä, jonka painavaa sanottavaa on julkaistu eri medioissa. Myös sijaisäiti sairastui Pekka Laine tuli paneutuneeksi muistisairaiden asiaan ja puhuneeksi heidän puolestaan, koska sysäyksiä tuli monelta puolelta. Muistisairautta ilmeni joissain läheisissä ja sitä näki jopa töissä Wärtsilässä. Laine tutustui sekä kotihoitoon, sosiaalitoimeen että myös lääkäreihin. Yksi seurattavista oli äidin neurologisisar, joka oli toiminut sisarensa kaikkien neljän lapsen sijaisäitinä. Oman äitinsä Pekka Laine menetti 16-vuotiaana. Vuonna 2010 Laineesta tuli Muistiliiton kunniapuheenjohtaja. Sitä edelsivät tehtävät Alzheimer-keskusliiton hallituksen puheenjohtajana ja liittovaltuuston puheenjohtajana. 2020 hän täyttää syksyllä 83 vuotta. Hän on miettinyt lopettavansa kirjoittamalla vaikuttamisen tässä kohdin, vaikka pitkäikäistä sukua isän puolelta onkin. Nyt mielessä on yhteenveto, ja siitä hän pitää lähes palopuheen. Takana on muistisairaiden edunvalvonnan menetetty vuosikymmen, hän jyrähtää. – Jo 90-luvulla erityisesti Raimo Sailas toi esille, että väestön ikääntymiseen ja väestörakenteen muutokseen pitää varautua. Asiantuntijat toteavat, että nyt on viimeinen hetki tehdä se. Tästä olen Valkeakosken Sanomien mielipidepalstoilla itsekin kirjoittanut, Pekka Laine sanoo. On katsottava nykyistä pidemmälle Hän huomauttaa, että hallitusneuvotteluissa myös vanhustenhuoltoa linjataan vain neljäksi vuodeksi kerrallaan. Hänen mukaansa vikaan on menty siinä, että viime hallitukset ovat nähneet vanhustenhuollon paremminkin säästökohteeksi. Pitkälle ulottuva, selkeä suunnitelma sen sijaan puuttuu. Laineen mukaan sellaisen tulee ulottua kymmenen, kahdenkymmenen vuoden päähän ja perustua tietoon ja ennusteisiin ikärakenteen muutoksesta ja muistisairauden esiintymisestä. Laine tietää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n laskelmasta, jonka mukaan vanhustenhuollon kustannukset kasvavat Suomessa noin miljardilla vuodessa. Näin suunnitteluaukkoa vuoteen 2035 mennessä on 15 miljardia euroa. – Pohjoismaiselle tasolle päästäkseen Suomelta tulisi lisäksi löytyä 1,5 miljardia euroa vuodessa. Viime vuosikymmenen toimintaa Pekka Laine arvostelee poukkoilevaksi. – Pahimmillaan se oli sitä, että viranomaisille kotihoito oli mantra. Sillä muka pystyttiin tilanne hoitamaan ajattelematta, mitä resursseja se vaatisi. Samaan aikaan kuitenkin päätettiin lakkauttaa vähitellen laitoshoito. – Se tapahtui niin nopeasti, että tarvitsijoille ei ollutkaan hoitopaikkoja ja alkoi ambulanssiralli päivystyksiin. Se taas tukehdutti päivystykset, Laine tiivistää. Hän kaipaa nyt poliittista tahtoa antaa sosiaali- ja terveysministeriölle, THL:lle ja asiantuntijoille tehtäväksi laatia pitkän tähtäimen suunnitelma, jonka avulla Suomi selviytyy muistisairaiden määrän edelleen lisääntyessä väestön keskuudessa. Ranskan presidentti nosti ykkösasiaksi Pekka Laine kertoo, että Nicolas Sarcozy omi Ranskan presidenttinä ollessaan Kalmarin julkilausuman – Pohjoismaiden muistiyhdistysten yhteisen julkilausuman. Se sisälsi käsitteen ’maaohjelma'. 3. kohdassa esitettiin, että kussakin Pohjoismaissa toteutetaan maaohjelma Alzheimeriin liittyen. Kun Sarkozystä tuli EU:n puheenjohtaja, hän ilmoitti avauspuheessaan Alzheimerin ykkösasiaksi ja edellytti myös muualla maaohjelmien tekoa. Niiden kehittymistä seuraavat niin Maailman terveysjärjestö WHO kuin komissio, mutta mitä teki Suomi? Sen maaohjelma valmistui 2011, mutta sitä ei ole koskaan jalkautettu, Muistiliiton kunniapuheenjohtaja Pekka Laine arvostelee. Laine tuntee esimerkiksi Luopioisista tapauksia, joissa on käyty ambulanssikyydillä kahdesti saman päivän aikana edestakaisin Tampereella päivystyksessä. – Tällainen lähentelee heitteillejättöä, Pekka Laine sanoo. Laineelle on tullut käsitys, että tällainen tilanne on kyllä ollut kaikkialla tiedossa. – Kukaan ei siihen tarttunut, ennen kuin esille tulivat yksityisten hoivakotien ongelmat, hän kummeksuu. Alzheimer-keskusliiton puheenjohtajana tuolloin toiminut Pekka Laine oli aktiivisesti mukana ajamassa maksuasetuksen muutosta, joka saatiin läpi eduskunnassa 2004. Samaan aikaan kunnat alkoivat perustaa tehostetun palveluasumisen yksiköitä välttääkseen laitoshoidon kustannuksia. Laine huomauttaa, että nimenomaan kuntapäättäjät ovat päättäneet tehdä sopimuksia näiden yritysten kanssa. 176 kansanedustajaa on kuntapäättäjiä, on Laine laskenut. – Nyt tosin suunnitellaan lakia, joka mahdollistaa tehtyjen sopimusten irtisanomisen, Laine mainitsee. Julkinen vastuu olemassa Pekka Laine muistuttaa, että julkista vastuuta vanhustenhuollosta ei pidä unohtaa. Itse hän vaimonsa kanssa on ottanut myös lähimmäisvastuuta, nostanut vaikka kaatuneen naapurin lattialta, ennen kuin kotihoito olisi paikalle ehtinyt. Pekka Laine korostaa myös muistisairauksien ennaltaehkäisyä, sillä riskitekijät ovat Suomessa tehdyn tutkimuksen perusteella tiedossa. – Ennaltaehkäisy on ainoa keino vaikuttaa siihen, etteivät muistisairauksista aiheutuvat kustannukset ihan räjähdä, hän sanoo. –  Muuten pitkin metsiä hortoilee entistä useampi vanhus. Hän sanoo, että toivottomaksi ei kannata heittäytyä. Asiaan pitää suhtautua järjestäytyneesti, myös kuntavaikuttamista vapaaehtoistoiminnan kautta korostava Pekka Laine sanoo. Pekka Laine. Valtiotieteen maisteri. Syntynyt 1937. Asuu Pälkäneellä Mallasveden rannalla. Kaksi lasta edesmenneen vaimon kanssa, kolme lastenlasta. Puoliso vuodesta 2004 Liisa Laine. Valkeakoskella Yhtyneiden Paperitehtaiden palveluksessa Paperituotteen yksikönjohtajana 1974–1979 ja Tervasaaren yksikönjohtajana 1978–1981. Työskennellyt myös Paperitehtaiden yhdistyksessä, ulkoasiainministeriössä, Finnpapierin, Askon, Uponorin, Tervakosken ja Wärtsilän johtotehtävissä. Laine on vaikuttanut 1990- ja 2000-luvulla Alzheimer-säätiön puheenjohtajana, Alzheimer-keskusliiton, myöhemmin Muistiliiton, hallituksen puheenjohtajana, Alzheimer Europen hallituksessa, Alzheimer Disease Internationalin hallituksessa ja Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtajana. Muistiliiton kunniapuheenjohtaja vuodesta 2010. Toiminut myös vapaaehtoisen Hauhon reitin vesiensuojelun parissa. Muistelmateos Minusta tuli Musta Pekka vuonna 2014.