Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Kotkien kevätmuutto on erityisen upeaa katsottavaa – leuto sää hämmentää niin lintuja kuin lintuharrastajia

Leuto suursäätila on hämmentänyt niin linnut kuin lintuharrastajatkin. Talvi ei tullut Valkeakosken seudulle. Meteorologitkin miettivät, milloin kevät alkaa, jos syksy ei lopu? Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan Etelä-Pirkanmaalla vastaavaa tilannetta ei ole ollut koskaan aikaisemmin. Huippulämpimän tammikuun jälkeen seurasi äärilämmin helmikuu. Kuluvan kuun toisella viikolla Dennis-myrskyn avittama lounaisvirtaus käynnisti lintujen kevätmuuton Etelä-Pirkanmaalla. Jäänlähtö on aikaistunut. Tämän kokivat 11.2. Akaan Viialan Jumusenselälle ilmestyneet ensimmäiset juhlapukuiset harmaa- ja merilokit. Lokeilla on ollut keväisin jo vuosikausia tapana kokoontua yöpymään samoille virtapaikkojen reunusjäille. Tänä keväänä tuttuja riitteitä Konhonvuolteelta oli vaikea löytää. Yöpymisjäitä löytyi vain matalilta lahden perukoilta. Saman sulan salmella sukelteli myös telkkiä ja isokoskeloita. Näitä neljää lintulajia tavattiin BirdLife Keski-Hämeen toiminta-alueella myös läpi talven. Ensimmäisiä varsinaisia kevätmuuttajia on joskus vaikea arvioida. Pääsääntöisesti etenkin lokit on helppo tunnistaa kotikulmilla talvikauden norkoilleista nukkavieruista lajitovereista. Paluumuuttajilla on aina puhdas ja ehjä höyhenpuku. Petolinnut matkasivat pohjoiseen Sääksmäen Linnasten peltoaukealla 18.2. linnut esiintyivät harjaantuneidenkin lintuharrastajien maun mukaisesti. Päivä oli myös kevätmuuttolinnuston ensimmäinen tarkkaan tiirattu havaintopäivä. Alan ydinharrastajaporukka, reilun kymmenen ornin voimin, seurasi hurmioituneena lintumuuttoa. Pohjoiseen matkasi petolintuja, kuten piekanoja, hiiri-, tuuli- ja ampuhaukkoja. Vesilintujen ohimuuttoa edustivat sekä joutsenet, että yksinäinen merihanhi. Merihanhi oli pikantti lisä Valkeakosken talvilajilinnustoon ollessaan ensimmäinen talvihavainto seudullamme kautta aikain. Varhaisia kevätsaapujia olivat myös uuttukyyhkyt ja pulmuset. Erityisen upeaa katsottavaa oli kotkien muutto. Silmien tappisolut aktivoituivat ja positiiviset synapsit singahtelivat kokeneidenkin lintuharrastajan pääkopissa – tiistai oli kerrassaan upea lintupäivä. Lakeuden seisakkeelta kiikaroitiin peräti kuusi muuttavaa maakotkaa ja muutama merikotka. Kaikki maakotkayksilöt olivat nuoria, alle viiden vuoden ikäisiä. Petolintujen kevätmuuton suuntautuminen Sääksmäelle on seurausta näille lajeille ominaisesta muuttotavasta, purjelennosta. Tätä lentotapaa suosivien lintujen on edullisempaa lentää mantereen yllä kuin jäätyneiden vesialueiden yllä. Vesialueella petolintujen kaartaen nousevaan purjelentoon tarvittavia ”lämpimiä ilmannosteita” eli termiikkejä ei ole. Petolinnut siis karttavat Vanajaa ja ”pakkautuvat” Tarttilan ilmatilaan. Näin Linnasista on tullut Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen optimi kotka- ja haukkamuuton seurantapaikka. Maakotkille tehdään väkivaltaa Merikotkatutkijat ennustivat jo varhain, että kannan vahvistuessa ne voisivat palata entisille sijoilleen, jopa levittäytyä uusille pesimäalueille sisämaahan. Näin kävikin, vainon ja haitallisten DDT:n kaltaisten ympäristömyrkkyjen käytön loputtua. Maakotkille toivoisi käyvän samoin. Olisi upeaa, jos maakotkatkin palaisivat takaisin alkuperäisille elinalueilleen. Nykyisin ne asuvat vielä pääosin Pohjois-Suomen syrjäisillä soilla. Vanhat maakotkat elävät tyypillisesti elinikäisessä parisuhteessa. Ne asuttavat samoja reviirejä, aloillaan pysyen, niin kesät kuin talvetkin. Ikävä tosiasia on, että maakotkille tehdään edelleen väkivaltaa ja niitä on ammuttu salaa ja pesintöjä häiritty, mutta toivon kipinääkin on kotkien elinpiireissä ollut havaittavissa. Aivan viime vuosina maakotkat ovat hienoisesti lisääntyneet etelämmässäkin, jopa Pirkanmaalla. Nämä avomaiden saalistajat näyttävät hyötyneen laajoista avohakkuualueista ja niillä viihtyvistä maakotkan tärkeimmistä saaliseläimistä, metsäjäniksistä. Kirjoittaja on BirdLife Keski-Häme VLH ry:n tiedotusvastaava