Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Korona ei katkaise pitkää perinnettä: Helkavirsiä lauletaan Ritvalassa tavalla tai toisella

"Jo sitten maailmakin loppuu kun Ritvalan helka ja Huittulan vainio". Elias Lönnrot tallensi aikanaan sääksmäkeläisen sananparren, joka paljastaa Ritvalan helkajuhlaperinteen merkityksen. Helkajuhlan kohtalo on tänä keväänä herättänyt huolta lukuisissa ihmisissä, sillä koronaepidemian vuoksi yleisötapahtumat on kielletty. Helkajuhlaa vietetään aina helluntaina, joka on tänä vuonna 31. toukokuuta. – Tällä tietoa näyttää, että on hyvin vaikea järjestää Ritvalan helkajuhlan kaltaista isoa juhlaa, jos yleisötapahtumat on vielä toukokuun lopussa kielletty. Meillä on ohjelmarunko valmiina, mutta ei varmaa tietoa siitä, voiko sitä toteuttaa, helkajuhlatoimikunnan puheenjohtaja Leena Valkeapää sanoo. Ongelmallista myös se, ettei ohjelmaa, esimerkiksi lasten isoa kansantanssiesitystä, ole voitu harjoitella. Ritvalan helkajuhla on Suomen vanhin kansanperinnejuhla. Ritvalan nuorisoseura on vastannut juhlasta 1920-luvulta lähtien, mutta historia ulottuu vielä kauemmaksi. Onnistuuko korona nyt katkaisemaan pitkän perinteen? – Perinteen katkeamattomuuden ajatus on hyvin keskeinen. Emme päästä perinnettä katkeamaan tässäkään tilanteessa, vaan helkavirsiä lauletaan tavalla tai toisella Ritvalassa tänäkin helluntaina, vaikka yleisöä ei saisikaan paikalle kutsua, Valkeapää sanoo. Helkajuhlaperinne ei katkennut edes vaikeina sotavuosina, vaan esimerkiksi jatkosodan aikana juhla järjestettiin hyvin pienimuotoisena.