Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Valkeakosken taloutta ei saa päästä notkahtamaan enempää, mutta kaupunginhallitus vain selittelee, kirjoittaa Reijo Heinonen mielipiteessään

MIELIPIDE Valkeakosken Sanomien pääkirjoitus (19.6.) toteaa tarkastuslautakunnasta, että "kyse on erittäin tärkeästä toimijasta kaupungin päätöksenteossa". Tärkeä toimija tosiaan, jos ei joutuisi toimimaan ns. jälkijunassa. Asiat, joiden toteutumista lautakunnan tulee lain mukaisesti arvioida ovat olleet ja menneet. Kansan keskuudessa ne kuuluvat menneen talven lumiin. Päätoimittaja Mari Tuohiniemi toteaa "Tarkastuslautakunnan lausuma on aina painavaa sanaa". Kukahan sen painavan sanan lausuu? Tarkastuslautakunta on poliittisesti valittu luottamuselin, jonka edustus on suhteessa valtuuston voimasuhteisiin. Joku ilkeä kuten allekirjoittanut voisi todeta, ettei korppi korpin silmää noki. Osa lautakunnan jäsenistä, puheenjohtajasta alkaen, ovat valtuuston jäseniä. He arvioivat ja antavat lausuntoja omasta ja tovereidensa toiminnasta ja päätöksistä. Tehtävä on epäkiitollinen, jonka totesin myös valtuuston viime kokouksessa. Ja juuri syystä, minkä edellä totesin. Mari Tuohiniemen arvioimaan painavaan sanaan kaupunginhallituksen kuuluu antaa vastineensa syyskuun loppuun mennessä. Ja minä kysyn, että mitä sitten? Kaupunginhallitus selittelee tehtyjä ja tekemättömiä asioita kuin "ryssä keisarille". Ja se on siinä, linnaan ei kukaan joudu. Taloussuunnitelma ja tasapainottaminen käsi kädessä Tarkastuslautakunnan suosituksiin kuuluu, että ensi vuoden ja kahden seuraavan vuoden taloussuunnitelman pohjaksi laaditaan talouden tasapainottamisohjelma. Ilmeisesti asia on päätoimittajalle uuden uutukainen. Allekirjoittanut on joutunut painimaan niiden kanssa tosi useasti ja joutunut toteamaan, että pianhan niiden anti unohdettiin, jos nyt sellaista olikaan. Ajattelussani taloussuunnitelma ja talouden tasapainottaminen kulkevat käsi kädessä. Se on pari, jota tulee päivittää joka hetki. Asiat, jotka lautakunta toi esiin ovat yleensä asioita seuraavan tiedossa. Eräs mainituista oli kaupungin taloutta osoitteleva heikko vuosikate. Pääsenkin siitä kriisikunta-asiaan. Valitettavasti on niin, että kriisikuntakriteerit eivät puutu heikkenevään talouteen ajoissa, vaan vasta kun on kriisikunta. Toimet tulee suunnata siten, että tämä vähän häpeällinen olotila voidaan välttää. Kriisikunnan kriteerit Eräs kriteereistä on, että kunnan vuosikate on negatiivinen. Kaupunkimme viimeisin oli 28,2, prosenttia. Toinen kriteeri on, että tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painiotettu keskimääräinen tuloveroprosentti. Olemme 0,37 prosenttiyksikköä yli keskimäärän, mikä on 19,88. Kolmas kriteeri on, että asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla. Keskimäärän, mikä on 4488 euroa/asukas me ylitämme reilusti, mutta 50:n prosentin ylitykseen on vielä matkaa. Suunta on kylläkin siihen suuntaan, kun tarkastelemme tulevien vuosien investointeja ja niiden velkarahoitusta. Neljäs kriteeri on se, että kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. Meillä se ylittyy, ollen 65,8. Viides kriteeri koskee taseen alijäämiä. Viimeisen tilinpäätöksen jälkeen taseessamme ylijäämä on vajaa 4 miljoonaa euroa. Mutta kulumassakaan vuosi ei näytä hyvältä. Niin tarkastuslautakunnan kuin hallituksen puheenjohtaja Pekka Järvisenkin viime valtuustossa antamat suositukset käyvät yksiin. Molemmat toivovat, että täällä rahanjakopäässä paneuduttaisiin olennaiseen, jotta talous ei pääse enempää notkahtamaan. Olen talkoissa mukana. Reijo Heinonen, sit valtuutettu