Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Arkistosta löytyi lehtijuttu hetkestä, jolloin Mikko Töyssyn näyttelijänura alkoi – ”Vaikeinta on tietää, missä pitää käsiään”, sanoi Putous-tähti Valkeakosken Sanomien haastattelussa vuonna 2007

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Valkeakosken Sanomissa 6.9.2007. William Shakespearen maailmankuulu klassikko Romeo ja Julia aloittaa Valkeakosken kaupunginteatterin syksyn esityskauden viides lokakuuta. Valkeakoskella traagista rakkaustarinaa värittävät elävä musiikki ja laulanta. Klassikossa nähdään, kuinka rakkaus on vahvempi kuin viha. Valkeakoskella nähdään myös, kuinka entiset futarit taipuvat teatterin lavalla. Romeona sankaroi 21-vuotias Jarno Hyökyvaara , jonka nuoruuteen kuuluu läjäpäin valkeakoskelaista jalkapalloa. Hän on ollut mukana FC Hakan edustusjoukkueessa saakka. Romeon vihollista Tybaltia vuorostaan näyttelee 25-vuotias Mikko Töyssy , jonka nuoruusvuodet eivät nekään ole aivan vapaita jalkapallosta. – No, en minä ollenkaan samalla vakavuudella pelannut kuin Jarno. Kunhan höntsäilin, kuittaa Töyssy. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen) Paperimiehestä uusille urille Tässä jutussa ei siis puhuta jalkapallosta, kun toinen on vaan höntsäillyt. Puhutaan Romeosta ja Juliasta. Töyssy on saatu houkutelluksi teatterinlavalle ensimmäistä kertaa, eikä Hyökyvaarallakaan moista pääroolia ole aiemmin ollut. Mikko Töyssy oli viime viikkoon saakka töissä Tervasaaren paperitehtaassa paperikone 6:lla. Kun nämä työt loppuivat, on aikaa uudelle aluevaltaukselle. – Koulussa olin joskus joulu- ja kevätjuhlissa esiintymässä, ei muuta. Mutta nyt kaksi kaveria lähti kesällä kesäteatteriin mukaan. Ja heistä toinen on tainnut kavaltaa minut kaupunginteatterin johtajalle, Töyssy epäilee. Kun puhelin sitten soi ja langanpäässä oli teatterinjohtaja Kati Sirén , tulevalle Tybaltille annettiin vuorokausi aikaa miettiä, lähteekö hän messiin vai ei. (juttu jatkuu kuvan jälkeen) Melkein teatterikorkeaan Romeota ja Juliaa harjoitellaan tiiviisti, kolme-neljä kertaa viikossa. Mikko Töyssy sanoo, että harjoitukset ovat avanneet täysin uuden maailman. – Tykkään tosi paljon! Oikein odottaa, että pääsisi riehumaan tuonne lavalle. – Sen takia kai täällä ollaankin. Tybalt tunnustaa miettineensä ensi-iltaa. Että jännittääkö. Ehkä eniten hirvittää, jos kaverit tulevat isolla porukalla katsomaan. Kavereistahan ei voi mennä takuuseen, jos ne vaikka huutavat ohjeita Tybaltille. No, ei vainenkaan. Jarno Hyökyvaaralle teatterista on ehkä tulossa ammattikin. Hyökyvaara pyrki keväällä Teatterikouluun ja melkein pääsi. Teatterikorkeakoulun näyttelijälinjalle pyrki noin tuhat. Hän pääsi kolmanteen vaiheeseen eli viimeisten sadan sakkiin. Heistä otettiin jatkoon 30. Siitä joukosta Hyökyvaaran nimeä ei enää valitettavasti löytynyt. Valituksi tuli lopulta 12. Tule ja ylläty Sekä Romeo että Tybalt toivovat hartaasti, että kaikenikäiset tulevat katsomaan näytelmää. Klassikolla on vahvaa sanottavaa myös vuonna 2007, Hyökyvaara vakuuttaa. Mikko Töyssy arvelee, että hänen omanikäisillään voi olla "elokuvasyndrooma". – Elokuviin kyllä mennään, mutta ei teatteriin. Monella on käsitys, että teatteriin pitää pukeutua hienosti ja tietää, missä kohtaa saa tai pitää taputtaa. Molemmat arvostavat teatterista saamaansa oppia. Jo lyhyessä ajassa on oppinut paljon, kun on ammattilaisen ohjauksessa. – Kaikista vaikeinta on tietää, missä pitää käsiä, jos joutuu seisomaan vaan. Mihin ihmeeseen ne pannaan. Samaa mietin, kun olin kaverin bestmanina häissä hiljattain, Töyssy hymyilee. Hän myöntää myös miettineensä näytelmän kieltä. On osattava uskottavasti käyttää sitä, vaikka se ei joka kohdassa hypernykyaikaista olekaan. Klassikko on klassikko.