Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Lapsiperheet kärsivät: Koulujen lakkauttaminen heikentää elämänlaatua, sääksmäkeläiset yhdistykset kirjoittavat mielipiteessään

MIELIPIDE. Valkeakosken viranhaltijavalmisteluna tehtyyn selvitykseen perustuva palveluverkkosuunnitelma julkaistiin 6. elokuuta Valkeakosken kaupungin verkkosivuston uutisissa . Varhaiskasvatus- ja kouluverkkosuunnitelman kaikissa esitetyissä kolmessa vaihtoehdossa palveluverkko keskittyy Valkeakosken keskustan alueelle. Lakkautettavaksi esitetään Sassin, Sointulan, Rauhalan ja Tarttilan päiväkodit sekä koulut tässä järjestyksessä. Näin ollen oppilaat kyyditettäisiin keskuskouluun koulutakseilla ja varhaiskasvatuksen lapset vanhempien kyydeillä keskustan päiväkotiin. Väitämme tämänhetkisen kyläkoulut ja -päiväkodit lakkauttavan palveluverkkosuunnitelman heikentävän kuntalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua, erityisesti lapsiperheiden osalta. Lisäksi palveluverkkosuunnitelman toteuttaminen olisi aluekehityksellisesti useiden alueiden elinvoimaisuutta merkittävästi heikentävä toimi. Suunnitelman perusteella vaikuttaa, että päätöstä ollaan tekemässä rajalliseen, pinnalliseen ja vääristyneeseen tietoon perustuen ilman toimien pitkäaikaisten kokonaisvaikutusten riittävän laajaa kartoittamista. Lisäksi suunnitelmassa ei ole otettu huomioon vaihtoehtoisia ratkaisuja, joissa palveluverkkoa kehitettäisiin kyläkoulut ja -päiväkodit säilyttämällä sekä aluekehitys ja -politiikka vahvemmin huomioiden. Näiden tekijöiden vuoksi herää kysymys: Ollaanko päätöstä tekemässä tarvittavalla huolellisuudella ja vastuullisuudella oikeanlaiseen tietoon perustuen? Toteutuvatko säästöt? Entä lasten tasa-arvo? Ensimmäiseksi tulee kyseenalaistaa säästöt, joita keskuskoulu suunnitelman mukaan tuottaisi. Aluehallintaviraston opetustoimen ylitarkastajan Kari Lehtolan mukaan juuri väitettyjen säästösummien suuruus on yleensä peruste sille, miksi kuntien valtuustot päättävät lakkauttaa koulun. Lehtolan mukaan suuret säästösummat eivät kuitenkaan käytännössä näytä realisoituvan kunnissa (esim. Kuntalehti 4.8.2017 ). Voiko Valkeakoski olla poikkeus? Toiseksi on kyseenalaista, tarvitaanko keskuskoulua laadukkaan ja monipuolisen opetuksen turvaamiseksi kaikille. Olisiko laadun parantamiseksi mahdollista esimerkiksi hyödyntää digitalisaatiota opetuksessa, kuten mobiilikoulukokeilussa Lapinjärven ja Kannuksen kyläkoulun välillä ( Yle.fi 9.11.2018 )? Olisiko laatua mahdollista parantaa esimerkiksi lisäämällä erityis- ja kieltenopettajaresursseja pienemmissä kouluissa? Myöskään perustelu oppilashuollon palveluiden epätasapuolisuudesta nykytilanteessa ei ole kestävä. Lyhyiden etäisyyksien kaupungissa niin sanottu liikkuva resurssi on toteutettavissa useamman kerran viikossa. Sitä paitsi: Paljonko muutaman viikkotunnin opettajaresurssin lisääminen kyläkouluihin kustantaisi suhteessa kylältä keskuskouluun tehtävien taksimatkojen kustannuksiin? Mielipidekirjoitus jatkuu kuvan jälkeen. Lisäksi, jos kyläkoulujen oppilaille on mahdollista turvata laadukas opetus kyläkouluissakin, eikö keskuskouluun siirtyminen tuottaisi nimenomaan epätasa-arvoa lasten välille? Nykyisten kyläkoulujen oppilaille tulisi pitkät taksimatkat kouluun. Paitsi lasten oikeuksien myös kunnan talouden kannalta on kysyttävä, onko selvitetty, millaisin kustannuksin kyläkoulujen oppilaat pystytään kuljettamaan keskuskouluun niin, ettei 2,5 tunnin lakisääteinen koulumatka ylity? On pohdittava myös, mitä tarkoittaa lasten tasa-arvo koulussa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa keskiössä ovat lapset ja siten myös heidän vanhempansa, unohtamatta myöskään kyläyhteisöä. Hyvän päätöksen tekeminen edellyttää, että nyt tehdyn mekaanisen laskentaharjoituksen lisäksi toteutetaan myös ei-laskennallisten tekijöiden arvotus. Kyläkouluissa on useita lasten hyvinvointia tukevia tekijöitä, jotka heikentyisivät keskuskoulussa. Pienissä yksiköissä lapsilla on turvallisempi yhteisö, tutut aikuiset ja lapset, jotka tuntevat toisensa luokkarajojen yli. Lapset saavat opiskella nyt kouluissa, joissa on luonto lähellä ja rakennuksessa hyvä sisäilma. Kyläkoulut ovat merkittäviä lapsen sosialisaation kannalta, sillä niissä tutustutaan saman kylän lapsiin ja muodostetaan kaverisuhteet. Tasa-arvosta puhuttaessa on myös kysyttävä, onko lapsia kuultu päätöstä tehtäessä? Miten kylän vetovoiman käy? Palveluverkko päätöksen tekeminen väestöennusteen pohjalta on erityisen pulmallista ja riskialtista. Väestöennusteita on vaikea laatia erityisesti puhuttaessa kylien asukasmääristä, joita jo muutaman perheen muutto voi kasvattaa huomattavasti. Asukasmäärään voi kaupunki myös omien tavoitteidensa mukaisesti vaikuttaa: Etelän suunnan ('Helsingin suunta') kehittäminen pitäisi ottaa mukaan strategiaan maankäytön, kaavoituksen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien suhteen. Tätä tukisi julkisuudessa paljon käyty keskustelu koronaepidemian kiihdyttämästä muuttotrendistä, jossa erityisesti lapsiperheet muuttavat kaupungeista maaseudulle. On tärkeää huomioida, että kyläkoulut ja -päiväkodit toimivat alueille muuton vetovoimatekijöinä. Ilman niitä maallemuuttotrendiä tuskin saataisiin suuntautumaan Valkeakoskelle. Mitä tapahtuu kylille, joille ei muuta lapsiperheitä tai joilta lapsiperheet muuttavat pois, koska niissä asumisen arki käy välimatkojen ja aikataulujen vuoksi mahdottoman hankalaksi? Pelkäämme tietävämme vastauksen: ne kuihtuvat. Avin ylitarkastajan Kari Lehtolan mukaan väestöennusteissa on se ongelma, että ne toteuttavat itseään. Tehdyt koulujen lakkautuspäätökset saavat aikaan niin sanotun kuolemanspiraalin, jossa kyläkoulun lakkautus tyhjentää myös ympäröivän alueen asukkaista ja muista palveluista. Päätöstä tehtäessä on lisäksi huomioitava, että koulut toimivat myös elinvoimaisuutta tuottavina alueidensa sosiaalisina ja kulttuurisina kiintopisteinä, jotka mahdollistavat harrastuksia ja kulttuurielämää. Toivomme, että ennen kuin valtuusto tekee päätöksen keskuskoulusta, se varmistaa, että vaihtoehtoisista mahdollisuuksista säästää, parantaa opetuksen laatua ja lasten välistä tasa-arvoa on otettu selvää. Lisäksi toivomme, että vaihtoehtoisissa suunnitelmissa otettaisiin huomioon myös päätöksen aluepoliittiset ulottuvuudet ja kannettaisiin vastuuta Sääksmäen asukkaiden hyvinvoinnista ja alueiden elinvoimaisuudesta. Rauhalan alakoulun vanhemmat ry. Tarttilan koulun vanhempaintoimikunta Sääksmäen kirkonpuolen kyläyhdistys ry. Saarioispuolen kyläyhdistys ry. Ritvalan Nuorisoseura ry. Sääksmäen maa-ja kotitalousseura ry. Saarioispuolen Kulttuuriyhdistys Silta ry. Sääksmäen Nuotiopojat