Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Jokainen huonosti arvioitu tai tarpeeton investointi on pois koskilaisten päivittäispalveluista, kirjoittaa Reijo Heinonen

MIELIPIDE Valkeakosken vuosien 2020–2022 taloussuunnitelmaa käsittelevässä puheenvuorossani (11.11.19) otin esille muun muassa otsikossa mainitut asiat. Valkeakosken merkittävimmät investoinnit ovat Roukon koulu ja vapaa-aikakeskus. Valkeakosken kiinteistöstrategia hyväksyttiin valtuustossa 25.8.2014. Olen tullut lopullisesti vakuuttuneeksi, että sen anti on ymmärretty väärin. Strategia on kääntymässä tragediaksi. Korjausliikkeet, joita nyt tehdään, ovat pakon sanelemia ja myöhäsyntyisiä. Taloussuunnitelmassa kyllä todetaan, kuinka investointeja toteutetaan jo nyt muilla rahoitusvaihtoehdoilla kuin kaupungin taseeseen otetuilla lainoilla. Esimerkkeinä mainitaan Etelä-Pirkanmaan akuuttiosasto, mikä on kiinteistöyhtiö ja toisena Holmin liisattu paloasema. Osakeyhtiöjalkapallohallia ei rahoitusmuotona tässä yhteydessä ole tuotu esiin.  Minäkin otin puheeksi sen siksi, että olen kuullut juorun, että halli olisi jäänyt jonkun metrin liian lyhyeksi ns. "arvokkaampia" matseja ajatellen. Joskus kannattaa ajatusta jatkaa, jos se on jäämässä lyhyeksi. Kysymyksiä vastattavaksi Edellä mainitussa valtuustopuheessani totesin: Voidaanko velkaantumista välttää siirtymällä vuokraratkaisuihin.  Esimerkiksi sopii vapaa-aikakeskus, jonka osalle tarjotaan leasingsopimusta. Leasing ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan raakaa liiketoimintaa, mihin ahdinkoon joutuneen täytyy nöyrtyä.  Leasingsopimus myötäilee velkaantumisen hidastamista, näin annetaan ymmärtää.  Väite ansaitsee kysymysmerkin. Operatiiviselta johdolta kysyn ja tahdon myös vastauksen: 1. Kirjataanko sopimus taseeseen vaiko vuokravastuisiin? 2. Onko rakennuskokonaisuuden käyttöikä arvioitu oikein? 3. Takaisinlunastus sisältää 33,33 prosentin jäännösarvon, joka puolestaan sisältää riskin jos rakennuskokonaisuus on lunastushetkellä huonossa kunnossa, mitä sanoo sopimus? 4. Panin tyytyväisenä merkille, että kaupunginhallitus on ymmärtänyt, että sillä on toimivalta leasingsopimuksen osalta, eikä onnettomuutta voida tyrkyttää tietämättömien toimesta valtuuston päätettäväksi.  Yksi myönteinen asia sentään löytyi. Jäin ilman vastauksia, ei ollut ensimmäinen ja tuskin viimeinen kerta. Vuoden 2020 lainakannan lasketaan olevan 73 miljoonaa euroa.  Suunnitelmakauden lopussa se olisi 11 miljoonaa euroa suurempi, ellei vapaa-aikakeskusta käännettäisi leasingsopimuksen piiriin.  Epäilen, että korkeampaan lukuun päädytään joka tapauksessa, mutta se on eri messun paikka. Neuvo talouden tasapainottajille Lopuksi heille, jotka eivät tahdo uskoa tai tietää, että jokainen investointi, olipa se Lepänkorvan puiston tai Roukon yhtenäiskoulun rakentamisen kertakäyttöinen meno, kääntyy viimeistä senttiä myöten tuloslaskelmaan kuluksi poistoina. Roukon koulun virallinen kustannusarvio on noin 17 miljoonaa euroa. Jos se pitää kutinsa loppuun asti, käyttöönottohetkestä jokaista vuosittaista tuloslaskelmaa rasittaa lähes 600 000 euron poisto, ja lisäksi velanhoitokulut, 30 vuoden ajan. Nyt puhun vain rakentamisesta, en muista kiinteistökuluista.  Jokainen huonosti arvioitu tai tarpeeton investointi on ennen pitkään pois koskilaisten päivittäispalveluista.  Tämä liittyy talouden tasapainottamiseen. Talouden tasapainottamistoimikunnalle sanoisin ihan ystävän neuvona: älkää ihmeessä luottako siihen, että kaupunkimme talous tasapainottuu 2–3 vuoden aikana 3 miljoonan vuotuisella euromäärällä. En nyt sotke tähän vuodatukseen koronan tuomaa tai viemää, vaan kysymys on ajasta, jonka jätöksiä ei voida panna koronan piikkiin. Reijo Heinonen Valtuutettu (sit)