Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

”Eläköön opettajat, jotka kannustavat luulotelluista `mätämunista´ itseensä uskovia oppilaita ja vahvuuksiensa löytäjiä””

MIELIPIDE Olemme raadollisia. Kaikissa meissä on heikkouksia. Kansanedustaja Pauli Kiuru kirjoitti: ”Yhtään täydellistä ihmistä en ole vielä tavannut.” Meissä on kuitenkin runsaasti vahvuuksia, aivan uskomattomiakin. Ne ovat usein liian pitkään ja liian monien kohdalla uinuvassa muodossa. Niitäkin on, jotka rakentavat mielikuvia ansioidensa suurenmoisuudesta luvattomin keinoin. Se on tekopyhyyttä, mutta voi olla myös epätervettä itseihailua. Molemmista on rohjettava keskustella. Tekopyhää myötätuntoa vai hyvää tarkoitusta? Piilevien voimavarojemme puhkeamisista sain väkevän todistuksen Tampereella 16.11. Siellä monet eri alojen menestyjät kertoivat nöyrän realistisesti, miten muun muassa ujoista, pelokkaista, itseluottamuksen puutteessa elävistä kehkeytyi itseensä uskojia, menestyjiä ja rohkeutta muissakin nostattavia. Eläköön siis erilaisuus! Eläköön opettajat, jotka kannustavat luulotelluista ”mätämunista” itseensä uskovia oppilaita ja vahvuuksiensa löytäjiä! Monet elämäntarinat paljastavat nimettyjä opettajia, joka jaksoivat luottaa oppilaisiinsa ja antoivat näin mitä parhaimmat eväät elämään. Ihmisten luokittelemista ”hissukoistakin” saattaa kehkeytyä rohkeita unelmiensa toteuttajia, vaikka kommentit kasvokkain voivat olla näinkin: ”Oletko aivan hullu?” Tämän oli muun muassa liikemies Harry ”Hjallis” Harkimokin kuullut muutaman kerran. Nyt Hjallis paistattelee onnistumisillaan – peittelemättä toki heikkouksiaankaan. Uimahallikävijä kertoi (VS 19.11.) joutuneensa ylipainonsa vuoksi kiusatuksi, sylkykupiksi muun muassa näin: ”Altaalla on useaan kertaan kysytty lupaa rukoilla lihavuuteni parantamiseksi". Rukoilijoissa lienee ollut tekopyhää myötätuntoa, mutta varmaan myös aidosti hyvää tarkoittavia. Raadollisuutemme tuhkaa ylleen saanut uimahallikävijä lienee toivonut mielessään, että kyseiset rukoilijat löytäisivät rakentavan, lämpöisen tavan olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Omakuvaa rakennetaan röyhkeästi Tekopyhyydessä kiehtoo halu olla parempi kuin jotkut muut. Kasvava tyhjiö tuollaisen ihmisen ympärillä voi tällöin kertoa luottamuksen hupenemisesta. Kiihottamisessa kansanryhmää vastaan on myös tekopyhyyden aineksia. Arvostin Koskissakin aikanaan asuneen Hussein al-Taeen luontevaa esitystyyliä ja hänen sitoutumistaan Ahtisaaren toimiston (CMI) periaatteisiin. Siksikin paljastukset al-Taeen kirjoituksista hämmensivät. Anteeksiannon tulee toki olla keihäänkärkenä kaduttaessa, mutta ihmisten leimaaminen taustoihin viitaten on farisealaisuutta. Siitä ei kukaan taida olla täysin vapaa. Toimittaja Abdirahim ”Husu” Hussein Mohamed vakuutti radiossakin eettisillä kannanotoillaan, mutta uusimmat tiedot kertovat aivan muuta. Toki ”Husukin” voi muuttua. Lopulta sekin tapaus on vain yksi näyttö miljardien ihmisten raadollisuudesta. Aikanaan opettajaksi opiskeleva Laura Huhtasaari kopioi graduunsa muiden julkaisuista merkittäviä osia. Niiden alkuperää hän ei kertonut. Kyse oli kirjallisesta varkaudesta (plagiointi). Opinnäytteessä teko on jopa hylkäysperuste. Opettajuuteen (kasvatustyöhön) liittyy meillä yhä oletus normaalia eettisemmästä työstä. Tuskin kukaan on kuitenkaan valmis kivittämään Lauraa, jos tutkailee kunnolla sisintään peilistänsä. Julkista omakuvaa saatetaan rakentaa röyhkeästikin – vaikkapa kirjoittamalla toisten ajatuksia sellaisenaan omina ajatuksina. Helppoa nettiaikana, mutta riskialtista ja ansiotonta arvonnousua, ainakin hetkellisesti! Kaikissa yhteiskunnissa eettinen kasvatus on mitä keskeisin tehtävä. Kyse on moraaliperustastamme – ja valintojamme ohjaavista arvoista.