Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Yt-yhteenotot lisääntyvät kunnissa – maakuntahallinto on mahdollisuus parempaan, uskoo Reijo Heinonen

MIELIPIDE Yt:llä eli työnantajan ja henkilöstön välisellä yhteistoiminnalla on arveluttava maine. Se koetaan aiheettomina irtisanomisina. Kuitenkin laki ja juhlapuheet julistavat mahdollisuutta yhteiseen hyvään. Henkilöstö voi osallistua yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa kunnan toiminnan kehittämiseen. Laki antaa mahdollisuuden henkilöstölle vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin. Henkilöstöllä on mahdollisuus edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Kysyä sopii, mitkä ovat henkilöstön todelliset mahdollisuudet vaikuttaa. Voi myös todeta, että vain harva kunta, jos yksikään, voi osoittaa, että lain tarkoitus ja todellisuus työskentelevät samaan suuntaan eli yhteiseen hyvään. Ikävin asia työvoiman käytön vähentäminen käynnistyy kunnanhallituksen toimesta. Näin on tehty esimerkiksi Savonlinnassa. Julkisuuteen Savonlinna pääsi sillä, että sen henkilöstöä koskevalla vähennyslistalla oli tai on 100 palvelussuhdetta lyhyen ajan kuluessa. Tarkoitukseni ei ole ärsytellä Valkeakosken kaupunginhallitusta vastaavanlaisiin toimiin. Mutta on terveellistä ymmärtää, miten erilaisissa palvelussuhdetilanteissa yt-toimiin ryhdytään. Tämän tulisi kiinnostaa erityisesti meitä luottamushenkilöitä, jotka käytämme toisten rahoja. Savonlinnan valtuuston kaksi suurinta ryhmää ovat keskusta 17 valtuutetulla ja sdp 14 valtuutetulla. Valkeakoskella sdp:lla on 16 valtuustopaikkaa ja kokoomuksella 10. Savonlinnan asukasmäärä on noin 34 000 ja Valkeakosken noin 21 000.  Savonlinnan verotulot olivat 130 miljoonaa euroa ja Valkeakosken 77 miljoonaa vuonna 2018. Savonlinna teki 2018 miinusmerkkistä tulosta 4,9 miljoonaa euroa, Valkeakoski 5,7 miljoonaa. Huonoa tulosta Savonlinna teki veroprosentilla 22,0 ja Valkeakoski 19,75:llä. Vuoden 2018 lopussa Savonlinnalla oli henkilöstöä 1 082 ja Valkeakoskella 1 614. Savonlinna aikoo yt:n jälkeen tulla toimeen 990 henkilötyövuodella, josta 73 olisi määräaikaisia. Savonlinna on joutunut sopeuttamaan talouttaan kolmen maalaiskunnan kanssa tekemänsä liitoksen jälkeen. En ehdota kaupunkimme hallitukselle yt-neuvottelujen aloittamista, vaikka kulumassa olevakin vuosi tulee muodostumaan huomattavan alijäämäiseksi. Koko Suomen tuleva hallitus näyttää päätyvän maakuntahallinnon ja soten kannalle. Parempi niin, jos maakunnan itsenäinen hallinto ja rahoitus turvataan verotusoikeudella. Kokonaisveroastetta se ei nosta. Karkeasti ilmaistuna nykyinen kunnan veroprosentti jaetaan kyseisen kunnan ja maakunnan kesken. Maakunnallinen sote tarkoittaa sitä, että terveyspalvelun tarvitsija on kaiken aikaa saman palveluntuottajan kirjoissa ja tarvittavaan hoitoon ei tule katkoja. Katkeamatonta hoitoketjua on kaivattu. Savonlinna on toteuttanut katkeamatonta hoitoketjua vuoden 2017 alusta lukien. Tällöin Savonlinnan kaikki sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut siirtyivät Itä-Savon sairaanhoitopiirin tuotantovastuulle. Tehtävien siirto selittänee osaltaan sen, miksi Savonlinna tulee toimeen 990 henkilötyövuodella. Kannatan maakuntahallintoa. Uskon sen kykyyn ratkoa suuria linjoja. Myös moni pieneltä tuntuva asia paranee. Valinnanvapaus toimii jatkossa kuten tähänkin asti: rahalla saa. Vähävaraisen on luotettava siihen, että hänet hoidetaan, olipa palveluntuottaja julkinen tai yksityinen. Luotan julkiseen palveluun sen puutteista huolimatta, ja uskon parempaan. Vastuu palveluista tulee olla ehdottomasti julkisyhteisöllä. Muutosvastarintaa maakuntahallinto, sote mukaan lukien, tulee saamaan osakseen. Kuten julkisuuteen on kerrottu, Pirkanmaan kunnanjohtajat ovat lähteneet tiivistämään sote-yhteistyötä. Miksi vasta nyt, kun heidän velvollisuutensa on ollut tehdä sitä kaiken aikaa? Kuntavetoinen sote jatkaisi byrokratiaväritteistä terveydenhuoltoa, joka ei toimi. Kaikki kunnanjohtajat eivät tule pitämään "torson" hallinnoinnista. Valta kapenee, jos kohta palkkakin. Pidän itsestään selvänä, että organisaation kevetessä hallintokin kevenee. Paljojen velkojen hoitoon ei silläkään päästä. Velat on tehty korkean veroprosentin aikana. Jatkossa kuntien veroprosentit ovat vain 40 prosenttia aikaisemmasta. Valtionosuudet tipahtavat suoraa suhdetta rajummin. Maakunta vuokraa kunnilta tarvitsemiaan tiloja, ja kunnat saavat vuokrarahaa. Toivottavasti maakunnat eivät lähde ostojen tielle. Muistissa saattaa olla, kuinka kävi, kun kunnat myivät sähköyhtiöitään yksityisille. Taitamaton luottamushenkilökaarti teki hetkessä rahapotista selvää. Rahat pantiin kohteisiin, joiden tarpeellisuutta monessa kunnassa epäillään edelleen. Kunnissa alkaa siis taloudensopeuttamisaika. Siinä kunnanjohtajillekin jää paljon "pähkäiltävää", johon yksi vuosi ei riitä.  Riittääkö järki, jää nähtäväksi. Reijo Heinonen (sit), kaupunginvaltuutettu