Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Taide näkyy kankaalla ja puutarhassa – Kirsti Jokinen avasi ensimmäisen oman näyttelyn

Eerolan kaupunginosan kivisen maaston ei luulisi kiinnostavan puutarhan perustajaa. Kiviä saa vääntää tontilta lapiolla ja kangella. Loppupeleissä tarvitaan konevoimaakin. Puutarhan rakentaminen on lisäksi hidasta puuhaa. Piha rakentuu hiljalleen vuosien ajan. Se on kuin maalaisi taulua kerros kerrokselta. Välillä voi kankaalta raapia väriä pois ja laittaa uutta tilalle. Niin muodostuu myös puutarha, hiljalleen ja kokonaiskuvaa muodostaen. Eerolankaaren piharinteelle on Kirsti Jokinen rakentanut puutarhaa, jossa viinirypäleet roikkuvat tertuissa ja kivipuutarhan osa hivelee silmiä linjoillaan. Puutarhan teko on taidetta Talon seinien sisällä syntyy toisenlaista taidetta. Kirsti Jokinen on innostunut öljyväreillä maalaamisesta ja tuloksia on syntynyt vuosien varrella. Kooste niistä on nähtävillä Ilkka-ateljeen näyttelyssä parin viikon ajan. Siellä tosin puutarha loistaa poissa olollaan. Taulujen aihepiiri on päinvastainen. Puutarhan tekokin on taidetta. Sitä rakennetaan erilaisista elementeistä; pensaita tuonne, puita tuonne ja kukkia eri puolille ryhmiin. – Aikanaan tämä tontti ostettiin siksi, että halusin rinnetontin. Olen innokas hääräämään puutarhassa. Kun on vain rautakanki ja lapio, niin niillä tekeminen onnistuu. Keksin aina jotakin ja aloin sitten rakentaa sitä, tuumaa Kirsti Jokinen. – Koristepensaita tontilla on suurin osa. Tietoisesti olen rakentanut puutarhoja koko elämäni ajan. – Koko suku on puutarhahulluja. Puutarhaan sopii myös itse tehty taide. Se lomittuu kokonaisuuteen, poluille ja levähdyspaikkaan. – Nyt olen innostunut tekemään japanilaisia puutarhalyhtyjä. Pitäisi vain löytää sopivia muotteja. Puutarhan lyhdyt on koottu erilaisista osasista ja ne sopivat lähes huomaamattomasti kulkureiteille. Taide on rakentunut myös luonnon keskelle ja täydentää sitä osana ihmisen toimintaa. Uusi näkökulmia näyttelyistä Kuvataidetta alkoi syntyä 20 vuotta sitten. Jokinen on keskittynyt pelkästään öljyväreillä maalaamiseen. Oppia on tullut lisää Timo Pajusen ohjauksessa Valkeakoski-opistossa. – Olen aina ollut innokas piirtämään. Koulussakin sain aina aineesta kympin. Piirtäminen kuitenkin jäi perheen perustamisen aikoihin, sanoo Jokinen. – Olin Timon oppilaana 12 vuotta. Sain hyvää oppia kaikkeen tekemiseen. Tauluissani ei tosin puutarhaa näy. Olen tehnyt paljon tilaustöitä, maalannut erilaisia ihmisiä ja maisemia. Tummaihoisten ihmisten maalaamisessa on joutunut tarkkaan miettimään, miten saan tumman eri sävyt esiin. Elävää mallia ei Jokinen ole maalannut, vaan mallit on otettu valokuvista. Uusia näkökulmia omiin töihin tuovat vierailut taidemuseoissa ja taidehistoriaa käsittelevien kirjojen lukeminen. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Taiteen tekeminen on yksinäistä puuhaa. Sosiaalisuutta Jokinen on löytänyt keilailuporukoista. Kilpakeilailu on yksi hänen harrastuksistaan. Kun sosiaalinen häly alkaa kyllästyttää, voi paeta puutarhaan, jossa saa toimia yksin. Puutarhasta on tullut Kirsti Jokisen yksityisaluetta, jossa saa puuhailla oman mielen mukaan. – Arvostan sitä, että saan tehdä puutarhassa mitä itse haluan. Minun ei tarvitse neuvotella, mitä siellä teen. Ilkka-ateljeessa voi perehtyä Jokisen taulujen monenlaisiin aiheisiin. – En ole koskaan aiemmin pitänyt omaa näyttelyä. Näyttelytiloja on niin harvassa. Taidetaloakaan ei nykyään pidetä avoinna, sanoo Jokinen.