Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Rapolan linnavuoresta Suomen Stonehenge? Sellaista uumoilee kirjailija Risto Isomäki, joka ei usko rautakautiseen Rapola-tulkintaan

Kotiseututyö viettää tänä vuonna 70-vuotista juhlaansa. Suomen Kotiseutuliitto perustettiin vuonna 1949. Sääksmäki-seura on vuoden vanhempi. Perinteiset seuran iltamat vietettiin jälleen tutulla kaavalla: musiikin, runojen ja juhlaesitelmän puitteissa. Seuran puheenjohtaja Ari Sirén pohti avauspuheessaan kotiseututyön merkitystä osana kansalaisyhteiskuntaa ja sen kehitystä. –Päämääränä on jokaisen kuuluminen paikkaan ja yhteisöön. Kotiseututyö kiinnittää paikkaan ja opettaa arvostamaan yhteisöä. Parhaimmillaan se yhdistää nuoret ja vanhat yhteisen aiheen, yhteisen kotiseudun monimuotoisen tuntemisen pariin, selvitti Sirén. Huomionosoitukset kuuluvat osana iltamia. Tänä vuonna Sääksmäki-mitali myönnettiin Pekka Kansaselle ja erityisesti hänen tuoreelle Sibelius-dokumentilleen. Se tuo esiin Sibeliuksen varhaisvuodet, jotka hän vietti Sääksmäellä. Samaten Sääksmäen luonto nousee dokumentissa hienosti esiin. Seuran harvinainen huomionosoitus Sääksmäki-seuran kunniajäsenyys myönnettiin Helmi Kokkalalle , joka on ollut mukana seuran toiminnassa aktiivisesti 1950-luvulta saakka. Juhlapuhuja pitää Rapolan linnavuorta kivikautisena Juhlaesitelmän aiheena oli Rapolan linnavuori. Kirjailija Risto Isomäki toi viimevuotisessa kirjassaan Viiden meren kansa uusia tulkintoja linnavuoresta ja sen käytöstä muinaisuudessa. –Rapolan muinaislinna on ehdottomasti mahtavin Suomen muinaismuistoista. Kun kävin ensimmäisen kerran linnavuorella tuli mieleen ajatukset, että se on vanha hämäläisten keskuslinnoitus. Se kuitenkin näyttää enemmän kivikautiselta rakennelmalta kuin rauta- tai pronssikauden ajalta, totesi Isomäki. –Linnavuoresta ei ole mitään selvää perimätietoa. Mitä olin lukenut Rapolasta keskuslinnana, niin se ei ole voinut pitää paikkaansa. On hyvin vaikeata ajatella, että keskuslinnasta on löytynyt vain yksi metalliesine. Rapolasta on vaikea löytää myös sotilaallista puolustuksellista strategiaa. Rapola on liian suuri keskiaikaiseksi linnoitukseksi. ”Rapolasta Suomen Stonehenge?” Isomäen tulkinnan mukaan Rapolan linnavuori viittaa kivikauteen, sillä sieltä ei juuri ole metallisia löytöjä. Esinelöytöjen vähyys viittaa Isomäen mukaan harvoin käytössä olleeseen seremoniakeskukseen. –Voisiko Rapola olla suomalaisen megaliittikulttuurin edustaja kuten Pohjanlahden jätinkirkot? Megaliittisessa seremoniapaikassa kesäpäivänseisauksen auringonnousun ja talvipäivänseisauksen auringonlaskun välinen akseli on Isomäen mukaan tärkein ja pyhin yksittäinen suunta. Se viittaisi seremoniapaikkaan kuten esimerkiksi Stonehenge Englannissa. Isomäki ehdottikin puheessaan, että Museovirasto tekisi kaivauksia ja radiohiilimittauksia Rapolassa. –Se olisi ainoa tapa tutkia luotettavalla tavalla Rapolaa. Se ei olisi kovin suuri homma. Suomen valtiolla ei ole pitkään aikaan ollut rahaa kuin perustutkimuksiin ja tehdään vain hätäkaivauksia. Jos kaivaukset Rapolassa osoittaisivat megaliittikulttuuriin, niin se olisi yksi maailman merkittävimmistä kohteista Stonehengen ohella, spekuloi Isomäki.