Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

Valkeakoskelaisten vanhat saunamuistot yllättivät teatterintekijät – ”Melkein jokainen puhui saunatontuista”

Kaksi naista istuu saunan lauteilla Valkeakosken kaupunginteatterin teatteriravintolassa. Lauteiden edessä on kiuas. Se on kylmä, joten sen päälle voi huoletta laskea haastattelunauhurin. – Se ei kuumene, mutta valot siihen tulee, kunhan valonainen saapuu paikalle, sanoo Sanna Ristaniemi , toinen lauteilla istujista. Hän on käsikirjoittanut lauantaina ensi-iltansa saaneen Ritvalalaiset kollektiivin Naisten sauna - esityksen yhdessä toisen lauteilla istujan, Henna Valkeamäen kanssa. Kahden siskoksen tarinan 30-luvulta 70–80 -lukujen taitteeseen kertova esitys tapahtuu kokonaan saunassa. Jotta siinä olisi riittävän aitoja yksityiskohtia, teki kaksikko taustatyötä Valkeakoskella hoivakoti Wäinämöisessä, Pappilanniemessä naisten saunavuorolla ja Lähitorilla. Mutta saunasta lisää myöhemmin. Esityksessä on erityisen kiinnostavaa nimittäin se, että se esitetään julkisesti tällä tietoa vain kaksi kertaa. Sen sijaan noin tunnin mittaista esitystä viedään vanhusten hoivakoteihin ympäri Pirkanmaata. – Mietimme, että minkä takia esitystä ei voisi viedä vanhainkotiin niille ihmisille, jotka eivät enää pääse katsomaan teatteria. Voisiko sinne viedä ihan kokonaisen teatteriesityksen ihan kunnollista teatteria, Valkeamäki sanoo. Isoäiti pesi hiukset mökkishampoolla Naisten sauna tullaan näkemään kevään aikana muutaman kerran hoivakoti Wäinämöisessä sekä Mäntsälässä ja Jämsässä. Mahdollisesti se päätyy myös Kangasalle ja Tampereella hoivakoteihin. – Hoivakodeissa on ohjelmaa ja virikkeitä, kuten lyhyitä musiikki- ja lauluhetkiä. Meitä kiinnosti tarjota ihan kokonainen teatteriesitys, Valkeamäki sanoo. Esityksen käsikirjoittaneet ja sen rooleissa nähtävät Ristaniemi ja Valkeamäki eivät enää muista, kumpi idea tuli ensin, sauna vai hoivakodit. Joka tapauksessa saunassa tapahtuva näytelmä sopii tulevalle kohdeyleisölle. – Tutut lapsuudesta asti mukana olleet asiat ovat niitä, jotka muistetaan parhaiten. On kiva viedä hoivakoteihin jotain sellaista, johon jokaisella on joku kiinnityskohta, on sitten muistisairas tai ei. Saunamuisto voi olla sellainen, kuten Ristaniemellä, että isoäiti pesi mökkisaunassa lapsenlapsensa hiukset Erittäin hienolla suomalaisella shampoolla. Tai Valkeamäen muisto siitä, että äiti otti niin kovat löylyt, että muuttui ihan punaiseksi ja katsoi saunan jälkeen vihreässä aamutakissa Napakymppiä. Muistoja ja historiaan sijoittuvan näytelmän tunnelmaa käsikirjoittajat hakivat vanhan sukupolven valkeakoskelaisilta. – Yllätti, miten erilaisesti he suhtautuivat saunaan. Meille naisten saunailtaan liittyy käsitys hemmottelusta ja ylellisyydestä. Vanhemmille naisille saunominen oli jotain, mitä vaan tehtiin. Käytiin pari kertaa viikossa ja peseydyttiin, Ristaniemi sanoo. Käsikirjoittajille jäi taustatyöstä käteen myös herkullisia yksityiskohtia. Kuten se, että jos nykyään juodaan saunalimsat tai -kaljat, ennen juotiin saunan päälle hyvät kahvit. – Melkein jokainen puhui meille saunatontuista. Ne olivat pelättäviä ja kunnioitettavia tyyppejä. Esitys ystävyydestä Naisten saunan tapahtumapaikkana oleva sauna on se yksi hyvä asia, joka pysyy, vaikka vuosikymmenet vaihtuvat ja elämä heittää sisarusten tielle vaikeitakin asioita. Esittelytekstin mukaan se on esitys ystävyydestä, naisista ja saunasta. Tekijät ovat ehtineet myös itse ystävystyä vuoden kestäneen prosessin aikana. Aiemmin heillä oli yhteinen ystävä, jonka kautta he tiesivät toisistaan, ja halusivat tehdä jotain yhdessä. – Ohjaajalle on iso etu, että pidätte toisistanne. Sitä kemiaa ei voi tehdä. Katsojalle ei jää epäselväksi, että tulette toimeen esityksen jälkeenkin, osallistuu ohjaaja Veli-Pekka Ristaniemi keskusteluun.