Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

”Yhtenäiskoulut tarjoavat oppilaille yhtenäisen koulupolun, kun koulua ei tarvitse jatkuvasti vaihtaa”, kirjoittaa Marko Tuominen

MIELIPIDE 2000-luku on tuonut tullessaan monia muutoksia suomalaiseen koulujärjestelmään. Yksi iso muutos on ollut peruskoulujen määrän vähentyminen usealla sadalla viimeisen 20 vuoden aikana. Samaan aikaan on synnytetty ”uusi malli” perusopetuksen toteuttamiseen, kun on perustettu uusia peruskouluja yhtenäiskoulun nimen alle. Yhtenäiskouluissa – samassa koulussa siis – koulua käydään 1. luokasta yhdeksänteen luokkaan. Säästöt mielessä? Monissa pienissä kunnissa tällä ratkaisulla onkin saatu turvattua edes jonkinlainen peruskoulu kuntalaisia palvelemaan. Lähimpänä esimerkkinä Urjala, jossa lähes kaikki koulut lakkautettiin ja rakennettiin keskelle kylää uusi yhtenäiskoulu, johon tuli peruskoulun lisäksi mukaan lukio II asteen kouluna. Rohkea veto ja tällä ehkä turvattiin myös Väinö Linnan lukion jatko Pentinkulmalla. Huonoimmillaan yhtenäiskouluja on perustettu säästöt mielessä yhdistämällä eri peruskouluja vain yhteisen hallinnon alle. Koulut toimivat edelleen eri kiinteistöissä ja koulua johtaa rehtori ties missä – pahimmillaan kiertäen päivittäin koulusta toiseen kiintymättä tai sitoutumatta oikein mihinkään. Säästötavoitteiden ehdoilla ja niukilla tuntiresursseilla perustettu yhtenäiskoulu uuvuttaa rehtorin ja opettajat hetkessä. Arki lienee tällaisissa kouluissa pelkkää selviytymistaistelua. Kolme vaihtoehtoa Tällä hetkellä Suomessa on noin 2 200 peruskoulua, joista yhtenäiskouluja on noin 500. Yhtenäiskoulut ovat siis vielä uusi juttu, mutta ovat ilmeisesti tulleet jäädäkseen. Sellainen on nyt toiminut Valkeakoskellakin noin puolitoista vuotta, kun kaupungin pohjoispäähän synnytettiin entisten Tyryn ja Roukon koulujen tilalle uusi yhtenäiskoulu. Valkeakoskella on 2000-luvulla tehty useita kouluverkkoselvityksiä – ja uusin julkaistiin tänä syksynä. Uusimmassa kouluverkkoselvityksessä keskitytään erityisesti kaupungin eteläpäähän, jossa nykyinen kouluverkko kaipaakin pikaista kunnostusta / uudistusta – ainakin siis kiinteistöt. Selvityksessä nostettiin päättäjille (= valtuusto) esiin kolme vaihtoehtoa tulevaisuuden kouluverkkoratkaisuksi, mutta parhaimmaksi vaihtoehdoksi nostettiin versio A eli uuden yhtenäiskoulun perustaminen myös kaupungin eteläpäähän sulkien samalla pienempiä peruskouluja. Valtuusto sitten aikanaan asian viisaasti ratkaisee… Liian suuret yksiköt eivät ole hyvä ratkaisu Yhtenäiskoulujen eduista ja haitoista on jo saatavissa tutkimustuloksia ja käytännön kokemuksiakin. Tyry–Roukko -akselille perustetun yhtenäiskoulun syntykivuista on myös hyvä ottaa oppia. Esimerkiksi Suomen rehtoreiden Sure Fire -jäsenlehdessä (= Rexi 5/2019) on napakka tiivistelmä yhtenäiskoulujen hyödyistä ja haasteista. Erityisesti suuret yhtenäiskoulut koetaan työympäristönä raskaaksi. Niin opettajien ja varsinkin rehtoreiden työmäärä kasvaa suurissa yhtenäiskouluissa. Jotta yhtenäiskouluissakin ”hengissä selvittäisiin”, liian suuria yhtenäiskouluja (= lähennellään 1 000 oppilasta) ei ehkä olisi mielekästä perustaa. Ihanne lienee noin 200–500 oppilaan yksikkö, jossa asiat olisi paremmin hallittavissa. Haasteina nähdään myös tiedon välitys, jatkuva kiire ja ajanhallinta sekä yhteisistä aikatauluista sopiminen. Myös aineenopettaja ja luokanopettaja -kulttuurien yhdistäminen on nähty haasteelliseksi. Henkilöjohtaminen on haaste Opettajien virkaehtosopimus ylläpitää tätä kahtiajakoa omalta osaltaan ja perusopetusta koskevat säädöksetkin pakottavat yhtenäiskouluissakin jatkamaan 1-6 luokilla opetusta edelleen lähinnä luokanopettajavetoisesti ja 7-9 luokilla aineenopettajien voimin. Henkilöstöjohtaminen onkin yksi yhtenäiskoulujen haasteista, samoin rehtorin/rehtoreiden vaikea tavoitettavuus. Erilaisten ryhmien johtaminen on vaikeaa, jos johtajien ammattiosaaminen on vain toiseen koulumuotoon painottuvaa. Varmasti eri ikäisten peruskoululaisten ”pakottaminen” samaan muottiin tuonee haasteita. Haastavien erityisluokkien keskittäminen yhtenäiskoulujen kiinteään yhteyteen ilman lisäresurssia ei ole toimiva ratkaisu arjen työmäärän ja hallinnan kannalta. Yhtenäinen koulupolku Parhaimmat yhtenäiskoulut toimivat samassa kiinteistössä saman katon alla määrältään ja toimivuudeltaan riittävissä tiloissa. Se luo edes teoreettisen mahdollisuuden jokapäiväiselle kohtaamiselle ja yhteisen yhtenäiskoulukulttuurin luomiseen. Rehtoreita on riittävästi, heillä riittävät huojennukset opetusvelvollisuudesta ja heiltä löytyy yhteistyöhalua ja -taitoa. Opettajilla on oltava yhteinen opettajainhuone. Järkevät ryhmäkoot pitävät opettajat motivoituneina ja hyvinvoivina. Yhtenäiskoulut tarjoavat oppilaille yhtenäisen koulupolun, kun koulua ei tarvitse jatkuvasti vaihtaa. Oppilailla on tuttu ja turvallinen kouluympäristö koko yhdeksänvuotisen peruskouluajan ja näin nivelvaiheet helpottuvat. Opettajien oppilaantuntemus saattaa parantua, tosin liian suurissa yhtenäiskouluissa saattaa käydä juurikin toisin päin, kun opettajat eivät välttämättä ehdi lukuvuodessa oppimaan edes kollegoidensa nimiä. Onnistuessaan yhtenäiskoulu tarjoaa kuitenkin hyviä mahdollisuuksia opettajien ammatillisten vahvuuksien ja osaamisien hyödyntämiselle ja yhteistyölle sekä joustaville opetusjärjestelyille. Suomen 50-vuotinen peruskoulu on tuonut Suomelle kansainvälistä meriittiä. Eli oli sitten kyseessä perinteinen 1.–6. -luokkien alakoulu, 7–9. -luokkainen yläkoulu tai 1.–9. -luokkainen uusi yhtenäiskoulu, niin maaliin on aina kunnialla selvitty.