Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Saako Pirkanmaa rakentaa itse kuntavetoisen soten? – ”Haluan nähdä, mitä täällä on saatu aikaiseksi”, sanoi eduskunnan sote-valiokunnan puheenjohtaja Tampereella

Soten valmistelu jatkuu uuden hallituksen aikana. Ainakaan toistaiseksi Pirkanmaan ei tarvitse lopettaa omaa, kuntavetoista valmisteluaan. Hallituksen esitys: 18 maakunnan malli Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmassa todetaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kootaan kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Soten lisäksi niiden tehtäviin kuuluvat myös pelastustoiminta ja ensihoito. Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Kuntien osalta tämä ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta vuoden 2019 loppuun mennessä. Helsingin ja pääkaupunkiseudun kohdalla katsotaan, olisiko erillisratkaisu mahdollinen. Sosiaali- ja terveysministeriö on jo ilmoittanut käynnistävänsä erillisratkaisun selvitystyön Uudenmaan kuntien johdolla. Uuden hallituksen sote-linjaus on hyvin lähellä edellisen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-mallia lukuun ottamatta laajaa, markkinaehtoista valinnanvapautta, jota kokoomus ajoi. Pirkanmaan oma ehdotus: Kuntavetoinen sote Pirkanmaa on ryhtynyt Tampereen pormestarin Lauri Lylyn (sd.) johdolla edistämään omaa kuntavetoista sote-malliaan. Sama ratkaisu ei Lylyn mukaan sovi kaikille, vaan liikkeelle pitäisi lähteä kunkin alueen kuntien tarpeista. Tavoitteena on tehdä Pirkanmaalle yhteinen sote-alue, jonka keskiössä on joko sairaanhoitopiiri tai kuntayhtymä. Ensimmäiseksi tehdään lupaukset palveluiden sisällöstä eli esimerkiksi siitä, kuinka nopeasti potilaan pitää päästä hoitoon. Vasta sen jälkeen mietitään hallinnollista rakennetta, jonka avulla lupaukset toteutetaan. Lyly arvelee, että Pirkanmaan malli voisi käydä ratkaisuksi Suomessa laajemminkin. Hän haluaa myös katsoa, olisiko Uudellemaalle mahdollisesti sorvattavassa erillisratkaisussa Pirkanmaalle sopivia elementtejä. Lyly uskoo, että Pirkanmaan sote-mallin tavoitteet ja palvelulupausten sisältö voidaan saada valmiiksi nopeastikin, mutta varsinaiset rakenneratkaisut tehdään vuodenvaihteen 2020–2021 aikoihin. Sote-valiokunnan näkemys: Valmistelu voi jatkua Valiokunnan puheenjohtaja, edellisen hallituksen kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk.) ei suoralta kädeltä tyrmää Pirkanmaan omaa sote-valmistelua. Vehviläisen mielestä on hyvä asia, että Pirkanmaalla valmistelua on jatkettu sen jälkeen, kun edellisen hallituksen sote-malli kariutui. Vehviläinen haluaa ainakin nähdä, mitä Pirkanmaalla on saatu aikaiseksi ja tutustua eri vaihtoehtoihin. Vehviläinen toteaa, että Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun osalta katsotaan, löytyykö edellytyksiä erillisratkaisulle. Aiemman kokemuksen perusteella tiedetään, että erillisratkaisut voivat olla hankalia perustuslain näkökulmasta. Hallitusohjelmassa on lisäksi myös kirjaus, jonka mukaan alueellisia erityispiirteitä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Vehviläinen ei kuitenkaan tässä vaiheessa halua ottaa Pirkanmaan tilanteeseen tarkemmin kantaa. Kannanotto on hallituksen ja vastuuministereiden asia. Hallitus käynnistää uudelleen sote-uudistuksen valmistelun. Valmistelussa otetaan huomioon edellisten vaalikausien työn tulokset ja perustuslailliset reunaehdot. Edellisen hallituksen sote- ja maakuntauudistukseen varatut 200 miljoonaa euroa ovat käytettävissä kentällä tapahtuvaan valmisteluun. Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa, joiden toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Uudenmaan osalta katsotaan, löytyykö edellytyksiä erillisratkaisulle.