Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

"Auto, liha ja juusto ovat meidän suurimmat synnit" – Riikka Kerttulan perhe kokeilee kuukauden ajan, miten arjen ilmastopäästöjä saa vähennettyä

Riikka Kerttula tutkii taulukkoa, jonka on juuri saanut eteensä. Pylväskaavio kertoo, millainen perheen hiilijalanjälki on. – Tämä ruokapalkki on aika järkyttävä. Kerttulan perheeseen kuuluu avomies Tapio Korkeila ja tytär Veera Kerttula . Perhe osallistuu kokeiluun, jossa selvitetään, kuinka ilmastoystävällistä kotitalouksien arki on ja miten hiili- ja materiaalijalanjälkeä saa pienennettyä. Kerttula on yllättynyt tuloksesta. Laskelman mukaan perheen ruuasta syntyy 2,2 tonnia ilmastopäästöjä vuodessa perheenjäsentä kohti. Ruokapalkki on jo yksin lähes yhtä suuri kuin tavoitepalkki: 2,5 tonnin hiilijalanjälki vuoteen 2030 mennessä. Joka päivää lihaa Suomalaisten perheiden hiilijalanjälki muodostuu pääosin asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Kerttulan ja Korkeilan perheessä kolmannes koko hiilijalanjäljestä syntyy ruuasta. – Syömme lihaa joka päivä. Jos lihaa ei ole pääruokana, niin vähintään leivän päällä on leikkelettä, Riikka Kerttula kertoo. Perhe suosii suomalaista luomuruokaa terveyssyistä. Ilmastosyyt eivät niinkään vaikuta ostopäätöksiin ruokakaupassa. Kerttula arvelee, että lihan ja juuston – "suurimpien syntien" – vähentäminen on helpoin tapa vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Punainen liha ja juusto aiheuttavat ilmastopäästöjä selvästi enemmän kuin kasvikset. 14-vuotias tytär on jo aloittanut kasvisruuan kokkailun. – Veera on jo vuoden ajan puhunut, että pitäisi syödä enemmän kasvisruokaa. Hän on tehnyt ruokia soijarouheesta. Nuoret joutuvat miettimään nykyisin eri juttuja kuin silloin, kun olin itse nuori. Meidän piti tietää vain ruokaympyrä. Kerttula tosin arvelee, ettei päästölaskelma kerro koko totuutta. Laskelmat perustuvat kyselyyn, jossa ei otettu huomioon esimerkiksi sitä, että perhe syö paljon omalla pihalla kasvatettuja kasviksia. – Puolet vuodesta syömme omia perunoita. Kesällä melkein kaikki kasvikset tulee omasta maasta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Toiseksi eniten perheen päästöjä syntyy harrastuksista ja vapaa-ajan vietosta. – Melomisen hiilijalanjälki on pieni. Sen sijaan hiihto ei taida olla kaikkein ekologisin harrastus, jos ajetaan Korkeakankaalle tykkilumenladulle. Kolmanneksi eniten päästöjä tulee arjen liikkumisesta. Kerttula kulkee kahdesti viikossa töihin Euraan, jonne matkaa kertyy yli 120 kilometriä yhteen suuntaan. – Autoilu on suurin synti. Töihin en pääse ilman autoa, mutta muuten autoilua voisi vähentää. Työmatkoilla joudun lentämään, ja kyllä siitä tulee huono fiilis. Tapio Korkeila ja Veera Kerttula pyöräilevät jo nyt paljon. Korkeila pyöräilee töihin kesät talvet. Veera Kerttula kulkee kouluun pyörällä silloin, kun maa on sula. ”Ei tarvitse vetää överiksi” Seuraavaksi kokeilussa mietitään ja testataan keinoja, joilla perheiden hiili- ja materiaalijalanjälkeä voidaan pienentää. Tarkoitus on myös etsiä keinoja, joilla kaupunki tai yritykset voivat edistää asukkaiden vähäpäästöistä elämää. Riikka Kerttula sanoo kaipaavansa käytännön vinkkejä, miten hiilijalanjälkeä saa pienennettyä kohtuullisella vaivalla. Kerttulan mielestä ilmastotekoja olisi tärkeää lähestyä positiivisesti – eikä ainakaan syyllistää muita. – Tärkeintä olisi, että jokainen havahtuisi arjessaan siihen, mistä päästöjä syntyy ja nipistää sieltä, mistä pystyy. Ei tätä tarvitse ihan överiksi vetää. Sekin on Kerttulan mielestä otettava huomioon, että ihmiset tuppaavat olemaan mukavuudenhaluisia. – Kokeilun tarkoitus on jakaa vinkkejä kaikelle kansalle. Kuinka moni on valmis näkemään paljon vaivaa päästöjen alentamiseksi? Jos vinkit ovat helppoja, niistä voi oikeasti tulla rutiineja. Hyvä kannustin on sekin, että ekologinen on usein myös ekonomista. Miten kävi? Valkeakosken Sanomat seuraa kokeilua. Seuraavassa jutussa kerromme, miten Kerttulan ja Korkeilan perhe muutti arkisia tottumuksiaan ja millainen vaikutus niillä oli hiilijalanjälkeen. Valkeakoski osallistuu kestävien elämäntapojen kiihdyttämö -hankkeeseen. Kokeilussa kerätään tietoa siitä, miten perheet voivat elää mahdollisimman ilmasto- ja ympäristöystävällisesti. Valkeakoskella kokeiluun osallistuu kuusi erikokoista kotitaloutta eri puolilta kaupunkia. Kokeilussa on laskettu kotitalouksien materiaali- ja hiilijalanjälki. Hiilijalanjälki mittaa elämäntavoista aiheutuvia ilmastopäästöjä. Materiaalijalanjälki mittaa luonnonvarojen kulutusta. Toisessa vaiheessa mietitään ratkaisuja jalanjälkien pienentämiseen. Perheet kokeilevat ratkaisuja käytännössä. Samalla kartoitetaan, millaisia kaupungin palveluita tarvitaan helpottamaan kestäviä elämäntapoja. Hankkeen toteuttaa D-mat oy, joka kouluttaa organisaatioita muun muassa kestävän tuotannon ja kulutuksen kysymyksistä. Mukana on tänä vuonna 14 suomalaista kuntaa. Kokeiluja tehdään myös Tanskassa, Saksassa, Sveitsissä, Espanjassa, Meksikossa ja Intiassa.