Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Tällainen on koronatesti, johon yhä useampi meistä kohta menee

Uuden koronavirusta koskevan ohjeen mukaan koronavirustestaukseen tulisi nyt ohjata kaikki potilaat, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai joilla on lääkärin arvion perusteella syytä epäillä koronavirustartuntaa. Testaukseen ohjataan myös esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja kriittisillä aloilla työskentelevät, jos heillä epäillään tartuntaa. Näin linjasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) testien ottamista illansuussa 15.4.2020. THL korostaa, että koronavirustestauksen nopea lisääminen ja laajentaminen Suomessa on tärkeää. Tavoitteena on torjua koronavirusepidemian leviämistä, suojata riskiryhmiä sekä turvata kriittisen henkilöstön riittävyys ja terveydenhuollon kantokyky. Kyseessä on siis testi, jolla testataan, onko henkilöllä sillä hetkellä koronaviruksen aiheuttama COVID-19-tauti. Koronaviruksen sairastamisesta kertovat vasta-ainetestit ovat eri asia. Koronavirustartuntaa on syytä epäillä, jos potilaalla on akuutin hengitystieinfektion oireita, eli kuumetta ja yskää tai hengenahdistusta. Testi otetaan nenän sisältä Jos potilaan taudinkuva on lievä, eikä hän tarvitse sairaalahoitoa, ensisijainen näyte koronavirustartunnan selvittämiseksi on nenänielutikkunäyte. Näytteen ottajalla on kirurginen suu-nenäsuojus, suojalasit tai kasvot peittävä visiiri, pitkähihainen suojatakki, tarvittaessa muovinen esiliina sekä suojakäsineet. Näytteenottotikku työnnetään alaviistoon nenänpohjaa pitkin sieraimeen. Aikuisilla tikku työnnetään noin 12-15 sentin syvyyteen. Tikun päätä hangataan nenän limakalvoja vasten siten, että tikkuun tarttuu limakalvolta irronneita soluja. Pelkkä limanäyte ei siis riitä, vaan tarvitaan soluja ja siksi tikkua pitää hangata limakalvolla. Samalla tikulla voidaan kerätä soluja myös toisesta sieraimesta. Kun tämä on tehty, tikun pää pannaan putkeen, jossa on kuljetusnestettä. Hyväkuntoinen potilas voi sairastaa kotona ja odottaa kotonaan tietoa laboratorionäytteiden vastauksista ja jatkotoimista. Ennen tulosten saamista pitää välttää sosiaalisia kontakteja. Hoitoa kotona jatketaan vähintään seitsemän vuorokautta. Jos potilaalla on oireita vielä tämän viikon jälkeen, hänen tulee olla kotona, kunnes hän on ollut oireeton vähintään vuorokauden ajan. Kontrollinäytteitä ei tarvitse ottaa. Karanteeneja ja rajoituksia kohdennetusti Entistä laajemman testaamisen tavoitteena on edelleen jäljittää tartuntaketjuja, jolloin saadaan käsitys siitä, miten epidemia on kulkenut. Tartuntaketjuja jäljittämällä voidaan saada oikeat ihmiset karanteeniin ja taudin leviämistä pystytään estämään. Näiden tietojen avulla arvioidaan rajoitustoimien välttämättömyyttä, oikeasuhtaisuutta ja kestoa. Tällä hetkellä mikrobiologian laboratoriot pystyvät Suomessa tutkimaan koronavirustartunnan tunnistamiseen soveltuvalla PCR-tekniikalla yli 4 000 näytettä päivässä. Tavoite on THL:n mukaan edelleen kasvattaa jokaisen sairaanhoitopiirin ja keskeisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden näytteenotto-, testaus- ja tartunnanjäljittämiskapasiteettia. THL:n tiedotteessa todetaan, että yksityisten terveyspalveluiden tuottajien tulee tukea tätä toimintaa. Jos epäilet koronavirustartuntaa, tee oirearvio omaolo.fi:ssä. Ketkä kuuluvat ”lähikontakteihin”? Kontaktien kartoituksen tavoitteena on tunnistaa lähikontaktit mahdollisimman varhain. Lähikontakteilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat oleskelleet tartunnan saaneen kanssa kasvotusten tai samassa huoneessa yli 15 minuuttia. Lähikontakteja ovat esimerkiksi samassa taloudessa asuvat ja siellä vierailleet henkilöt, koronatartunnan saaneen matkaseurue, luokka- ja työkaverit. Muilla kontakteilla tartuntariskiä pidetään vähäisenä. Jos henkilöllä todetaan koronavirustartunta, hänen lähikontakteihinsa otetaan yhteyttä ja heille kerrotaan mahdollisesta tartunnasta sekä hoitoon hakeutumisesta. Lähikontakteja neuvotaan välttämään sosiaalisia kontakteja ja matkustamista, sekä seuraamaan oireiden kehittymistä 14 vuorokauden ajan viimeisen altistumisen jälkeen. Koronaepäilystä aina testiin THL:n päivitetyssä ohjeessa on lueteltu ryhmiä, joita koronatestauksen pitäisi nyt uuden linjauksen mukaan myös koskea. Testata pitäisi kaikki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilaat, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai joilla lääkärin arvion perusteella on syytä epäillä koronavirustartuntaa. Testata pitäisi kaikki sairaalan päivystykseen hakeutuneet tai lähetetyt potilaat, joilla on akuutti hengitystieinfektio tai muita koronavirusinfektioon sopivia oireita. Myös avohoitopotilaat, synnyttäjien ja yli 70-vuotiaiden ja riskiryhmiin kuuluvat pitäisi testata, jos heillä on koronaoireita tai syytä epäillä koronavirustartuntaa. Koronavirustartunnan saaneiden lähipiiri pitäisi testata tartunnanjäljityksen perusteella. Koronavirukselle altistuneet voidaan määrätä karanteeniin. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön kuuluvat pitäisi testata, jos heillä epäillään koronavirustartuntaa. Testiin pitäisi päästä myös silloin, jos henkilö kuuluu yhteiskunnan kriittisellä alalla työskenteleviin. hänellä epäillään koronavirustartuntaa. Sairaaloiden, terveyskeskusten vuodeosastojen, pitkäaikaishoidon ja hoivan toimintayksikköjen kaikki potilaat/asukkaat, työntekijät ja vierailijat pitäisi THL:n mukaan testata, jos yksikössä todetaan koronavirustartunta.