Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Valkeakoskelainen Robert Berg ”loistaa kuin pieni planeetta” – Pikku prinssin koskilaiset lapsinäyttelijät keräävät kriitikolta vuolaat ylistyssanat

ARVIO. Maailmankirjallisuuden yhtä aikaa kaunein ja surullisin kirja Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssi toimii samoin eväin näyttämösovituksena. Suru, ystävät, ihmisten arvojen naurettavuus ja mielikuvituksen valta tuovat esiin lapsen maailman aikuisen silmin toteutettuna. Pikku prinssi ( Robert Berg ) vaeltaa tähdeltä tähdelle ja lopulta Maahan. Eri tähdillä tuodaan esiin henkilöhahmoja, joiden maailmankuva on paradoksi prinssin silmillä katseltaessa. On muun muassa liikemies, kuningas, maantieteilijä, juoppo ja lyhdynsytyttäjä, joiden jokaisen elämän tarkoitus on vain yksi asia. Siinä riittää prinssillä pohtimista. Lentäjä ( Lasse Saari ) on tarinan kertoja ja lopulta prinssin ajatusten ymmärtäjä. Se selkiytyy jo piirrettäessä lampaan kuvaa. Siinä mennään mielikuvituksen syvimpään ytimeen. Pikku prinssissä on ryhmä toinen toistaan loistavampia, nuoria näyttelijöitä. Päärooleissa Robert Berg loistaa kuin pieni planeetta. Uskomaton määrä tekstiä soljuu luontevasti ja jopa kasvojen ilmeet tuovat lisää sisältöä hahmoon. Toinen jämäkkä hahmo on kettu ( Serinja Berg ), joka osaa vaihtaa tunnetilasta toiseen taitavasti. Tekstin tärkeimmässä kohtauksessa, jonkun kesyttämisessä, sisarukset tekevät yhteistyötä saumattomasti ja lähes ammattimaisesti. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Joukosta nousee luontevasti myös kuningas ( Julius Rokkanen ), jonka roolisuoritus on melko lyhyt, mutta hienosti rakennettu. Aikuisrooleissa on tuttuja nimiä ja jokainen heistä suoriutuu hyvin, maneereihinkin välillä nojautuen. Yllättävin ja hauskin rooli on Sari Lahovuorella , joka esittää juoppoa ja maantieteilijää. Jopa niiden tulkinta on täysipainoista teatteria. Prinssin sanoin isot ihmiset ovat toden totta aivan käsittämättömiä. Hänen näkökulmastaan ja tarkemmin ajateltuna kyllä, mutta roolihahmot ovat oikeassa elämässä melko tyypillisiä. Kukaan ei vain ajattele ihmisten käyttäytymisen omituisuutta. Pikku prinssissä on niin valtavasti humaanisuutta, filosofiaa ja näkemyksiä, että yhdellä katsomiskerralla niitä ei edes ehdi sulattelemaan. Kirjan lukeneet tietävät kuitenkin, missä mennään. Ei tarvitse olla sataprosenttisen tarkkana. Ohjaaja Johanna Reilin on saanut irti nuorista näyttelijöistä lähes mahdottomia. Loogisesti rakennettu tapahtumaketju vie mennessään planeetalta toiselle ja lopulta Afrikkaan. Sieltä on pitkä matka takaisin prinssin kotitähdelle asteroidi B 612:lle. Sinne pääseminen edellyttää kuolemista. Kuolema ja sen hyväksyminen ovat myös keskeisiä filosofioita Pikku prinssissä. Ja sen prinssi ymmärtää. Mutta antaa vielä toivoa jälleennäkemisestä. Reilin on dramatisoinut kirjaa luontevasti. Osa kirjan henkilöhahmoista on jätetty pois. Ratkaisu on hyvä tarinankerronnallisesti. Jännite säilyy ja siirtymät toteutuvat vaivattomasti. Lavastus myötäilee ja tukee hyvin tarinaa. Vain mustat, tyhjät verhot ja kivi. Eihän avaruudessakaan juuri muuta ole kuin pimeyttä. Samalla musta yleiskuva korostaa hyvin henkilöiden puvustusta ja siirtymistä planeetalta toiselle. Planeetatkin ovat kukin omanvärisiään. Pikku prinssi tarjoaa ajatuksia, jotka eivät juuri nouse mieleen tavallisessa elämässä. Se on täynnä fantasiaa ja näyttämötyön keveyttä parhaimmillaan. Pikku Prinssi. Ohjaus ja dramatisointi: Johanna Reilin. Rooleissa: Robert Berg, Lasse Saari, Julius Rokkanen, Serinja Berg, Jousia Keskinen, Sari Lahovuori, Jasmin Tuomioja, Pirjo Joela. Arvio e sityksen kenraalinäytöksestä Toijalan Näyttämöltä 9. lokakuuta.