Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Akseli aloitti opintiensä Rauhalan koulussa, äiti Jonna on eniten huolissaan liikenteestä – Onneksi mummo on luvannut auttaa aluksi Akselia kouluun Ritvalan taksitolpalta

– On ihan hienoa aloittaa koulu. Rauhalan koulu on kyllä tuttu paikka ennestään eskariajoilta, ja minulla on tuttuja kavereita, jotka tulevat myös ekalle luokalle, 7-vuotias Akseli Parikka jutteli torstaiaamuna kotonaan torstaiaamuna kahdeksan aikaan. Akselin äiti Jonna Parikka oli ottanut torstain töistä vapaaksi saatellakseen poikansa ensimmäistä kertaa koulun penkille ja saadakseen ”tottua tähän suureen muutokseen”. Äiti ajoi poikansa omalla autollaan viiden kilometrin päähän Rauhalan koulun pihaan. Kaverukset pysyvät yhdessä – Kaikenlaisia kommelluksia voi liittyä koulun alkuun muutenkin. Muistan, kun itse aloitin koulun vuonna 1990. Minun nimeäni ei edes ollut opettajilla koko listassa, ja äitini joutui huutamaan, että täällä olisi vielä yksi Jonna-tyttö. Parikka kertoo, että etenkin äidit ovat mielissään siitä, että Akselin lähes koko eskariporukka pääsi aloittamaan samalla luokalla. – Se näytti olevan niin mahtavaa eskariporukkaa ja toivottavasti sellaisena myös pysyy. ”Äiti on ihan rikki!” Jonna Parikalla olivat tunteet pinnassa, kun perheessä tavallaan alkoi uusi ajanjakso Akselin koulun myötä. – Äiti on ihan rikki! Kun poika oli vielä päiväkodissa, koulun aloittaminen tuntui kaukaiselta ajatukselta, mutta tässä sitä nyt ollaan. Viime kevätjuhlassa eskarilaisia saateltiin kesälomalle muistuttamalla, että suven jälkeen kaikki pääsevät asettumaan koulumaailmaan. – Siinähän minä ajattelin, että kouluun menee kesän jälkeen äidin oma vauva, joka vasta syntyi! Onhan tämä muutos nyt väistämätön tilanne. Koko koulumaailmakin on muuttunut. Meille vielä opetettiin kaunokirjoitusta. Nykyään lapset astuvat heti digitaaliseen maailmaan, Jonna Parikka pohtii. ”Toivottavasti kyläkoulu saa jatkaa” Akseli Parikka veti jalkaansa uudet lenkkarit ja esitteli komean koulureppunsa, jonne hän sujautti penaalin, kyniä ja vihkon. Sitten oltiin valmiita lähtemään koululle. Mukana oli myös Akselin pikkusisko, Moona Parikka , 5, joka aloitti eskaria edeltävässä viskarissa Rauhalan koulun vieressä. – Moona joutuu odottelemaan koulun alkua vielä pari vuotta. Kyllä kai hänkin jo haluaisi sinne mukaan. Moona kyselikin, että miksi ”Aksu” syntyi ekana, Jonna Parikkaa naurattaa. Parikka on hyvillään siitä, että lapset pääsevät käymään alakoulunsa Rauhalassa, – Toivottavasti rauhallinen ja pieni kyläkoulu saa jatkaa sellaisena kuin se on ollutkin. Rauhalan kentällä oli viime perjantaina vapaamuotoinen tapaaminen kaikille koululaisille ennen lukuvuoden alkua. – Se oli helpottavaa varmasti monille lapsille, kun he näkivät, että koulussa on paljon muitakin kuin oman luokan oppilaita. Englantiakin nyt ekaluokkalaisille Akselin lukujärjestykseen tulee äidinkieltä, liikuntaa, matematiikkaa, käsityötä, uskontoa, kuvaamataitoa ja musiikkia. Ihan normaalia koulunkäyntiä siis. – Kaikki ne ovat mieliaineita, Akseli täräyttää. – Myös englanti alkaa nyt ensi kertaa ekaluokkalaisilla, aluksi lähinnä leikin kautta, Jonna Parikka lisää. Parikan perheessä on innokkaita metsämiehiä ja -naisia. Akselikin odottelee jahdille pääsyä. Lisäksi hän harrastaa jääkiekko Ahman G-junioreissa. – Meillä on leiri Wareenassa lauantaina ja sunnuntaina, Akseli kertoo. Jonna Parikka lisää, että kun perheen arki muuttuu Akselin koulun takia, jääkiekkoa voidaan edelleen harrastaa ja kyytejä järjestellä. – Olemme kuitenkin sopineet, että tässä vaiheessa emme ala enempää haalia harrastuksia. Liikenne huolestuttaa, kun syksykin alkaa hämärtää Kaikkein eniten Jonna Parikka on huolissaan siitä, miten koulumatkat alkavat sujua, ja mitä tulee varsinkin sitten, kun aamut ja illat alkavat hämärtyä. – Koululaiset saavat täältä koulutaksikyydit, mutta olen silti hysteerinen siitä, osaavatko ihmiset oikeasti ajaa riittävän hiljaa, ettei mitään peruuttamatonta pääsisi tapahtumaan. Minä lähden aamuisin itse töihin Toijalaan, mutta onneksi mummo on luvannut auttaa aluksia Akselia kouluun taksitolpalta. Ritvalassa saa ajaa autolla kuuttakymppiä, mutta Jonna Parikka on huomannut että kovin monilla kaasujalka ei hellitä edes risteyksissä ja vauhti on helpostikin 80 kilometriä tunnissa. – Täällä Ritvalassa ei ole jalkakäytäviä. Tiettyihin kohtiin olisi hyvä saada edes jotain hidasteita liikenteelle. Olen ottanut tässä asiassa yhteyttä ely-keskukseenkin, Jonna Parikka kertoo. Akselin Parikka kavereita asuu liki naapurissa, mutta kaverien luokse pyöräileminen merkitsee myös Ritvalan päätien ylittämistä. – Olen sopinut lasten kanssa, että maantien laidassa valkoista viivaa ei saa ylittää ennen kuin on tarkastanut katsomalla ja kuuntelemalla, että rekkoja ja muita isoja ja pieniä autoja ei ole tulossa. ”Mukulat kyllä pärjäävät” Jonna Parikkaa siis jännittää enemmän kuin poikaa. Jonna on saanut hermoiluunsa pientä lohtua serkultaan, joka on opettaja. – Hän lähetti terveisiä ja tsemppiä Aksulle. Hän sanoi muutaman vuoden kokemuksella, että mukulat kyllä pärjäävät – mutta teillä vanhemmilla tämä vaihe on vaikeampaa. Vastasin, että uskon ihan varmasti, että näin on! Rauhalan koulun ovella oli jo kymmeniä muitakin oppilaita odottamassa koulupäivän. Äidit antoivat pikkuisilleen vielä pusuja ja haleja. Jotkut löivät vielä ylävitosia jälkikasvunsa kanssa. Niin alkoi Akseli Parikan ensimmäinen koulupäivä – yhdeksästä yhteen.