Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Reijo Heinonen muistuttaa: Hallintosääntö on hallintomme "raamattu" – välillä tulee tarve kysyä, syystä tai toisesta

MIELIPIDE Kirjoitukseni on syntynyt Petri Niemisen (ps) innoittamana (VS 9.4.).  Hän on sitä mieltä, että valtuustokysymyksen tekemiseen riittää neljä allekirjoitusta, uusi esitys vaatii yhtätoista.  Olen samaa mieltä. Paljon ehti virrata vettä kaupungintalon ohi ennen kuin kymmenet johto- ja muut säännöt saatiin yksiin kansiin.  Kootun teoksen nimi on hallintosääntö. Hallintosääntö määrää, mitä tekee ja päättää valtuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat, yksittäinen virkamies jne. Mutta hallintosääntö ei määrää, miten hyvin asiat tulisi tehdä tai hoitaa.  Se ei kuitenkaan oikeuta tekemään asioita huonosti. Tähän tekemisen kulttuuriin ohjeistusta antaa valtuuston hyväksymä talousarvion täytäntöönpano-ohje sekä kaupunkistrategia. ”Välillä tulee tarve kysyä” Yli 30 vuotta kestäneen virkamiesurani aikana ehdin pohtia monta kertaa, mitä asiaa arvostaisin eniten kaupunkimme hallinnossa. Päällimmäiseksi ajattelussani nousi talous. Talouden tulisi edustaa hyvää toimintakykyä. Hyvä ja kestävä talous ei pitkässä juoksussa saa velkaantua kuin rajoitetusti jotta se kykenee tuottamaan asioita, joita koskilaiset tarvitsevat ja arvostavat. Päätökset kuntahallinnossa, kuten toiminnotkin, tehdään linjassa ylhäältä alaspäin ja ihmisten toimesta.  Kuten jokainen meistä tietää omalta kohdaltaan, välillä tulee tarve kysyä, syystä taikka toisesta. Juorut ja numerot antavat aihetta Pitkäaikaisena valtuutettuna ja teknisen viraston entisenä toimistopäällikkönä uskon tuntevani hyvin kunnallisen hallintokulttuurin.  Sanon suoraan, että jos aiotaan menestyä, menestys ei synny "huonojen asioiden maton alle lakaisulla". Totean lopuksi, mitä hallintosääntö määrää valtuuston osalta: "Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, käyttää kaupungin päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä." Juuri nämä lihavoidulla tekstillä todetut toimivallan siirrot ovat yksi merkittävä syy siihen, että kysymystarvetta syntyy kun juorut, numerot ja lukuisat talousarviomuutokset (5-6/vuosi) antavat siihen aiheen. Kun pienellä tai vähän suuremmalla joukolla todetaan, että valtuuston myöntämät rahat on käytetty vähemmän kunnioitusta herättävällä tavalla. Konstit eivät lopu Mitä sitten tulee yritykseen rajoittaa kyselemistä sääntömuutoksella, toteaisin, että se on sitä demokratiaa, jolla lähestytään yksipuoluejärjestelmän antia. Petri Niemisen kanssa olen samaa mieltä, etteivät konstit asioiden esiintuomiselle lopu. Valtuustoaloite on yksi sellainen, ja julkisuus tietysti. Vastausta aloitteeseen ei saa seuraavassa kokouksessa, mutta kuitenkin 2–3 -vuoden kuluessa. Otan yhden esimerkin. Perusteluiden jälkeen varsinainen valtuustoaloite voisi kuulua seuraavasti: "Aloitteena esitän, että kaupunginhallitus lopettaa huonon vanhustenhuollon suosimisen". Toinen aloite voisi koskea juuri hallintosääntöä. Aloite voisi kuulua: "Valtuustoaloitteena esitän, että hallintosääntöön valtuustokysymystä koskevaan pykälään lisätään uusi momentti, mikä kuuluisi: Mikäli valtuustokysymyksen allekirjoittajia on vähintään viisitoista (15) ja riippumatta varsinaisesta kysymyksestä, kohdistuu kysymys samalla kaupunginjohtajan asemaan hänen tehtävästään vastata kaupunkimme kehittämisestä ja johtamisesta". Peli saa olla kovaa, mutta rehellistä. Reijo Heinonen Valtuutettu (sit)