Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Kalle-kukko ja kanahaaremi pitävät yllä harvinaista valkeakoskelaista kantaa, joka on sisukkuudessa omaa luokkaansa – nämä kanat kävelevät jopa hangella

Valvojakana on heti ovella vastassa, kun Anna ja Ville Rantala saapuvat kanatarhalleen Pyörönmaassa. – Valvojakana on aina ensimmäisenä katsomassa, tuleeko herkkuja, Ville Rantala kertoo. Pian paikalle kaartaa myös mustana kiiltelevä Kalle-kukko. Rantaloiden Kalle ja 18 kanaa eivät ole mitä tahansa kaakattajia: ne pitävät yllä harvinaista Jussilan kantaa. Nämä kanat ovat kuulemma persoonallisempia kuin tuotantokanat. Ne ovat uteliaita, itsenäisiä ja sisukkaita – ei mitään sylikanoja. Lumihankikaan ei karkota jussilaa, joka on jalostunut kestämään pohjoisen olosuhteita. – Talvella kanat menevät innoissaan hangelle kävelemään, jos pääsevät. Toki kanalan lämpötilan on oltava aina plussan puolella, noin 5–10 astetta, sanoo Anna Rantala. Juttu jatkuu videon ja kuvan jälkeen. Tavoitteena pitää kanta hengissä Valkeakoskella Jussilan kanoja on Rantaloilla ja Painossa asuvalla Tuija Sinersalolla . Sekä Sinersalo että Rantalat ovat sitoutuneet Luonnonvarakeskus Luken säilyttäjien ohjelmaan, jolla pyritään pitämään elinvoimaisena suomalaisia maatiaiskanakantoja. Jussilan kanoja asuu myös Metsäkansassa, mutta ne eivät kuulu säilytysohjelmaan. Säilyttäjien tehtävänä on ylläpitää ja runsastuttaa omaa parveaan vuosittain. Ohjelmaan sitoudutaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, ja säilyttäjät raportoivat laumansa kuulumisista Lukelle. Jussilan kanta on nimetty valkeakoskelaisen Viivi Jussilan mukaan. Kannan juuret ulottuvat 1930-luvulle saakka. Valkeakoskella asuva Jussila piti kanojaan Äimälässä Pälkäneen puolella. Sittemmin jussiloita on kasvattanut muun muassa iittalalainen Timo Lepola , joka ei kuitenkaan ole kuulunut säilyttäjiin. Takaisin Valkeakoskelle kanta palasi vuonna 2014, jolloin Tuija Sinersalo päätti hankkia Jussilan kanoja. Sinersalolla oli tuotantokanoja, mutta hän kaipasi kananpidolleen syvempää merkitystä. Niinpä hän ryhtyi säilyttäjäksi. Nyt Painon parvessa tepastelee kuusi kanaa ja kukko. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kävi jo sukupuuton partaalla Vielä 2010-luvun alkupuolella Jussilan kanta oli kuolemassa sukupuuttoon: alimmillaan kanoja oli säilytysohjelmassa vain kymmenkunta. Viime vuosina kantaa on saatu elvytettyä, mutta vahva se ei ole vieläkään. Tällä hetkellä säilytysohjelmaan kuuluu noin sata jussilaa. Laumoja on eri puolilla Suomea, muun muassa Turussa ja Janakkalassa. Jotta kanakanta pysyy mahdollisimman elinvoimaisena ja monimuotoisena, eri laumojen kukkoja ja kanoja paritetaan keskenään. Muihin rotuihin Jussilan kantaa ei saa sekoittaa. Sinersalo kertoo, että vielä jokin aika sitten eri kanarotuja sai pitää saman kanalan eri puolilla, kunhan kuljettiin kahden oven kautta eivätkä rodut päässeet samaan tilaan. Nykyisin eri rotuja ei suositella pidettävän samassa paikassa lasinkaan. Juttu jatkuu kuvien alla. Jussila on arvokas geenipankki Rantaloiden mielestä valkeakoskelaiset saavat olla ylpeitä omasta kanakannastaan. He uskovat, että Jussilan kanat kantavat mustien ja ruskeiden höyhentensä alla arvokkaita geenejä. – Nämä ovat geenipankkeja. Jussilat on sitkeä suomalainen rotu, joka pystyy käyttämään muutakin ravintoa kuin teollista rehua ja joka selviää vaihtelevissa lämpötiloissa. Jos kanta häviää, ei sitä enää saada takaisin, Anna Rantala sanoo. Rantalat kehuvat, että Jussilan kanat ovat tuotanto-oloissa kasvaneita lajitovereitaan pitempi-ikäisiä eivätkä sairastu yhtä helposti. Ne munivat luonnollisessa rytmissään, mikä tarkoittaa, että talvisin on lepotauko. Kun kevätaurinko herättelee hormonitoimintaa, muninta alkaa. Kanoista on omistajilleen iloa. Rantalat pitävät aikuisia kanojaan Pyörönmaan mökillään, jossa he järjestävät lammaspaimenlomia. Kanat pitävät vieraille seuraa. Sekä omistajat että vieraat saavat maistella maatiaiskanan munia, joita Jussilan kanat pyöräyttävät kesäisin 3–4 viikossa. Kanoille itselleen kelpaa melkein mikä tahansa murkina: parempiin nokkiin katoavat niin porkkanankuoret kuin raejuusto. Jauheliha on suurta herkkua, joka näkyy välittömästi munantuotannossa. Vain avokadolle kanat ovat allergisia. Kaikkiruokaisuutensa ansiosta kanoista on myös käytännöllistä hyötyä: – Ne ovat hyvä biolaitos, Ville Rantala toteaa. Korjaus 22.8. Korjattu tieto Jussilan kanalan sijainnista. Jussila piti kanojaan Äimälässä Pälkäneen puolella.