Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Kuntapäättäjiä ei ole kuunneltu erikoissairaanhoidon yhtiöittämisessä

MIELIPIDE Joulukuussa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit perustivat yhteisen Tays Alustayhtiö oy:n. Sen tehtäväksi tuli erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen piirien yhteisen osakeyhtiön kautta. Kysymyksessä on 13 700 ihmisen henkilöstö ja noin miljardin toimintatuotot ja -kulut. Kuten sote-uudistuksessa, niin tässäkin on hirmuinen kiire. Kaatuneessa sotessa valinnanvapautta ei olisi saatu erikoissairaanhoitoon, korvataanko se yhtiöittämisellä? Olen tiedustellut miltei kaikkien kuntien valtuutetuilta, miten näin massiivista asiaa on heidän valtuustoissaan ja hallituksessaan käsitelty. Yhdessäkään kunnassa asiaa ei ole käsitelty omistajaohjausasiana, eivätkä he olleet edes tietoisia asiasta. Minulle myös kerrottiin, että PSHP:ssä oli esitetty asian viemistä lausuntokierrokselle, mutta silloinen esitys hävisi äänestyksessä. Toivottavasti julkinen paine pyörtää päätöksen. STM ja Kuntaliittokaan eivät ole olleet kovin innostuneita yhtiöittämisestä. Uhkana ne näkevät muun muassa avoimuuden puutteen ja demokratiavajeen. Erikoissairaanhoidossa on tapahtunut muitakin huolestuttavia piirteitä. Hallituksen keskittämis- ja päivystysasetuksella perusteltiin leikkaustoiminnan ja synnytysten lopettaminen useista pienistä julkisista, kustannustehokkaista sairaaloista. Yksityisen sektorin sairaaloissa leikkaustoiminta sai kuitenkin jatkua, vaikkei niissä vaadittua päivystysvalmiutta ollutkaan. Sastamalassa synnytysosasto lakkautettiin, ja nyt matalan riskin synnytyksistä uhkaa tulla riskisynnytyksiä, jotka tapahtuvat suunnittelemattomasti matkalla sairaalaan. Harvinaisten erikoisalojen keskittäminen on järkevää, mutta synnytykset? Lääkäriliiton mukaan erikoissairaanhoidon ei-päivystyksellisten toimintojen liiallinen keskittäminen vaarantaa pienten keskussairaaloiden päivystyksen järjestämisen ja voi vaarantaa potilasturvallisuutta. Kyseinen päivystysasetus johti myös siihen, että leikkauksia ohjattiin jo valmiiksi tukossa oleviin keskussairaaloihin. Jonoja purkaakseen keskussairaalat nyt ulkoistavat niitä yksityisille yrityksille. Miten näin massiivista ja kauaskantoista ratkaisua tehdään näin nopealla aikataululla? Missä ovat vaikutusarviot hoidon integraatioon? Millä tavalla kuvaan tulee sosiaalipuoli? Ja miksi näin massiivisessa päätöksessä kuntien päättäjät on sivuutettu? Entä onko kokonaistaloudelliset vaikutusarviot tehty? Erikoissairaanhoidon kilpavarustelu ja massiiviset investoinnit johtavat vääjäämättä kustannusten nousuun. Tays investoi 300 miljoonalla. Lisäksi Pohjola-sairaala rakentaa omille asiakkailleen uusia sairaaloita. Tällainen toiminta johtaa päällekkäisyyteen, turhiin investointeihin ja kokonaiskustannusten nousuun kunnille. Eikö tosiasialliset tuottavuustavoitteet pitäisi olla selvillä ennen toimeenpanoa? Omistajien tuotto-odotukset tulevat myös vaikuttamaan siihen, että kokonaiskustannukset yhteiskunnalle eivät ainakaan laske ja kokonaisverotus tulee todennäköisesti kasvamaan. Tays on tuottavuuskehitykseltään paras yliopistosairaala. Näin korkeatasoinen, keskitetty ja tuottava toiminta tulee kiinnostamaan sijoittajiakin. Miten yhtiöittäminen vaikuttaa tuleviin ratkaisuihin? Suurimpana ongelmana on kuitenkin avoimuuden puute. Riitta Kuismanen (kd) Pirkkalan valtuutettu