Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Kouluselvitys kumartaa väestöennusteille, eikä luota lasten määrän kasvuun, kirjoittavat Esko Korkeakoski ja Juha Lehtonen

MIELIPIDE Viime päivinä on tiuhaan tarjoiltu tietoa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkosta. Kyse on selvityksestä, mutta se on paremminkin suunnitelma – jopa niin pitkälle vietynä, että matka valtuuston päätökseen tullee yllättämään. Nyt on syy olla valppaana, kriittinenkin, onhan kyse poikkeuksellisen isosta, kauas vaikuttavasta ja toteutuksen käynnistyttyä liki peruuttamattomasta muutoksesta. Sitä se on erityisesti lasten ja perheitten kannalta. Asia ei ole irrallinen kaupungin kokonaiskehityksen, houkuttelevuuden ja haja-asutusalueiden elinvoimankaan kannalta. Kouluja ja päiväkoteja nuijan alle Nuijan alle ovat menossa Rauhalan, Leppälän, Sointulan (ei toiminnassa), Sassin (osa Sorrilaa) ja Tietolan koulut. Kärjenniemen ja Tarttilan tulevaisuuden yllä on selvityksessä varjo. Naakka lopettanee koulukiinteistönä? Päiväkodeista luovutaan järjestyksessä Sassi, Sointula, Rauhala ja Tarttila. Uusiin koulukiinteistöihin tullee myös päiväkotipalveluja. Tarttilan päivähoito on koulua selvemmin uhanalaisten joukossa. Lakkautusaallon pyyhkäistyä haja-asutusalueella uudehkon omakotitalon myyntihinnasta sulanee valtuustoillassa jopa 50 000 euroa! Käynnistyy vuosikausien taksiralli keskustaan ja takaisin aamuin illoin. Tätä ilmasto ei kiittele, eivät kuljetusoppilaatkaan, muutama erityisopettaja kylläkin. Toteutuuko lain kirjain? Selvitys elää ajan muotivirtauksissa. Keskitetään kunnalliset palvelut ydinkeskustaan. Usko suuruuden ekonomiaan ja tehokkuuteen oppia parhaiten isoissa yksiköissä ovat voimissaan. Selvitys kumartaa väestöennusteille. Se ei luota lasten määrän kasvuun. Tähänkö kaupunkistrategiakin taipuu, entä lapsipoliittinen ohjelmamme? Perusopetuslain (6 §) mukaan oppilaiden matkojen tulisi olla asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Toteutuuko lain kirjain, jos esimerkiksi tarttilalainen ekaluokkalainen käy keskustan koulua? Vanhemmathan haluavat myös lapsilleen lähikoulun. Markkinavoimat voivat käynnistää yllättäviäkin muutoksia valtuustopäätöksen jälkeen – siis lapsiperheiden viimeistenkin palvelujen siirryttyä keskustaan. Tyhjäksi jääville ei käyttösuunnitelmia Mitä jos pistäisimme väestöennusteille kampoihin? Ne kun alkavat toteuttaa itseään. Mikko Franssila avasi tätä visiota (VS 10.8.): "Valkeakoskella on edellytykset kasvaa.” Selvitys pyrkii suitsemaan menoja. Säästetään seinissä, hoetaan mantrana. Hävitetäänkö silloin melko uuttakin (Naakka?) tai hyväkuntoista (Leppälä?). Tyhjiksi jääville ei ole käyttösuunnitelmia. Sisäilmaongelmaton Rauhala taitaa olla lakkautuskärjessä. Velkarahaa otetaan ehkä kymmeniä miljoonia samalla kun 3–4 miljoonan alijäämälle etsitään säästöjä. Avoimia asioita isossa kuvassa ovat mm. vapaa-aikakeskuksen ja Eskolankin (Tietola) koulukäyttö. Taloushuolia lisää kaupungintalomme kohtalo. Mikä nyt sitten tuppaa unohtua? Ari-Petteri Tynskä osui asian ytimeen (VS 7.8.): ”Palveluverkkouudistus mittaa päättäjien kykyä asettaa vaikeassa taloustilanteessa raha sivuun ja siirtää koululainen keskiöön.” Kyse on myös varhaiskasvatuksen lapsista. Lapsivaikutusten ennakkoarviointia suunnitelmista ei ole esitetty. Nuorisovaltuuston ajatuksia odotan. Miten säästöt on laskettu? Suurissa kouluissa eivät ole paremmat oppimistulokset kuin pienissä keskimäärin, erot syntyvät koulujen sisällä (mm. PISA-tutkimukset). Tasa-arvoa ei mitata koulukiinteistöjen iän perusteella. Tasa-arvoa pitäisi tarkastella mm. oppimistulosten, opetuksen laadun ja toimintakulttuurin avulla. Modernissa oppimisympäristössä ovat hyvät opettajat, ajantasainen digitekniikka ja sen pedagogisen käytön hallitsevat opettajat. Oppilaskohtaiset kustannukset alakouluissa alkavat tilastollisesti selkeästi alentua yli sadan oppilaan kouluissa ja yli 300 oppilaan kouluissa ne eivät juuri enää vähene (OPH 2001). Toivon näkeväni, miten eri vaihtoehtojen vuosittaiset säästöt on laskettu. Roukon tapaus opetti suhtautumaan rakentamiskustannuksiin hyvin epäillen. Arvostan isojen kokonaisuuksien suunnittelijoita. Puollan rahan järkevää käyttöä. Ollaanko nyt kuitenkin rakentamassa – uskaliaasti sanoen uljasta Potemkinin kulissia, jonka lisäarvo itse pääasialle jää ohueksi? Nyt on oikea hetki epäillä ja kartuttaa lisäarvoa suunnitelmille. Kirjoittajat ovat Valkeakosken kaupunginvaltuuston varajäseniä EDIT. Su 16.8. klo 11.20. Lisätty toinen kirjoittaja, jonka nimi oli jäänyt pois kirjoituksesta.