Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Kaupunkien läheisillä maaseuduilla asuvat parhaiten voivat suomalaiset, kirjoittaa Matti Koiranen mielipiteessään

MIELIPIDE Kiitän Anja Peräkäälyä palautteesta (VS 9.10.2020). Jatkan aiempaa pohdiskeluani tarkastellen asiaa koko Suomen kannalta. Nostan samalla esille muutamia konkreettisia kehittämisideoita. Ilmari Kiantoa lainaten ”meidän on uudesta luotava maa”. Velvollisuutemme on tehdä oma osamme maaseudun elinvoiman ja innovatiivisuuden hyväksi. Numerotiedoissa olen jäljempänä turvautunut Luonnonvarakeskuksen (LUKE) raportoimiin lukuihin. Suomalaisista asuu yli 40 prosenttia maaseudulla OECD:n käyttämän luokituksen mukaan. Suomen pinta-alasta maaseutu kattaa 95 prosenttia. Osa-aikaisesti maaseudulla asuu yli 2.2 miljoonaa suomalaista, mikä ei lainkaan näy perinteisissä väestötilastoissa. Yli kolmasosa maamme asukkaista kertoo haastattelussa, että heillä on ns. kaksoisidentiteetti. He pitävät itseään sekä kaupunkilaisina että maalaisina. Suomen kansantaloudelle maaseutu on kirjaimellisesti elintärkeä. Maaseutu luo perustan elintarviketuotannolle ja raaka-ainevarannon mm. metsäteollisuudelle. Suomen tavaraviennistä yli 2/3 perustuu sellaisiin raaka-aineisiin ja hyödykkeisiin, jotka maaseutu on tuottanut. Maamme yrityksistä 30 prosenttia sijaitsee maaseudulla. "Kaupunkien läheisillä maaseuduilla asuvat parhaiten voivat suomalaiset." Kaupunkien läheisillä maaseuduilla asuvat parhaiten voivat suomalaiset. Biotaloutta, lähiruokaa ja uusiutuvaa energiaa ajatellen maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen on keskeinen tavoite. Näihin aloihin sisältyy myös tuntuva uusyrittäjyyden kehityspotentiaali. Hajautetut järjestelmät ja ns. alustatalous tuottavat uudenlaista yrittäjyyttä ja työnteon muotoja. Kyberliiketoiminnassa markkinapaikan muodostaa digitaalinen alusta, joka on yhtä lähellä maaseutua kuin kaupunkiakin. Palvelujen puolella toinen vahvistuva trendi on Green Care. Se tarkoittaa luonto- tai eläinavusteista toimintaa fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun hyväksi. Esimerkkeinä vaikkapa terapiaratsastus, terapeuttinen puutarhatyö, leirikoulutoiminta lähellä luontoa tai seikkailupedagogiikkaa soveltava koulutusalan yritys. Neuvokas yrittäjä voi saada nuo konseptit tai osan niistä jotenkin toimimaan kaupunkien taajamissakin, mutta lähtökohtaisesti maaseutu on niille parempi, sananmukaisesti luonnollisempi, toimintaympäristö.