Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

”Pienet koulut voisivat olla se mansikka, jonka perässä nuoret perheet hakeutuvat tänne”, kirjoittaa Laura Silen Haukilasta

MIELIPIDE Kaupungissa voidaan luulla, ettei maalle muuttamisessa ole järkeä. Että maalla kaikki on kaukana, on yksinäistä, eikä palveluita ole. Näin ei kuitenkaan ole. Keskustaan on matkaa, mutta se ei tule yllätyksenä tai ole negatiivinen asia. Maalle muuttaneet ovat valinneet sijaintinsa. Meillä Haukilassa on kauniiden maalaismaisemien lisäksi mukavat naapurit, jotka ottivat meidät lämpimästi vastaan kun vuosi sitten muutimme tänne. Meidän perheellemme tärkeimmät palvelut ovat Leppälän alakoulu, joka toinen viikko täällä käyvä kirjastoauto sekä linja-autovuorot, joilla ekaluokkalainen kulkee koulumatkansa. Nyt puheilla oleva päätös Leppälän koulun lakkauttamisesta kummeksuttaa. Pakkoko sitä on etukäteen päättää? Ymmärrän lakkautuspäätöksen, kun kouluun ei enää riitä lapsia, mutta Leppälässä on nyt ihan kivasti oppilaita (48) kolmelle opettajalle. Mistä nyt voidaan tietää tilannetta viiden vuoden päähän? Olen kuullut, että Koivuniemessä on rakentamattomia tontteja, ja täällä kauempana maalla riittää tilaa ja todella kauniita paikkoja asua. Rohkeutta ratkaisuihin 1960- ja -70 luvuilla monien Suomen kaupunkien keskustoissa purettiin vanhoja rakennuksia pois uudisrakentamisen tieltä. Nykyään tätä kadutaan, ja tuholta säilyneet vanhat puutalot ovat kaupunkien helmiä ja haluttuja asuinrakennuksia. Minusta pienten koulujen lakkauttamisessa on samaa: suljetaan kyläkoulut ja rakennetaan keskustaan massiivisia yksiköitä, koska muuallakin tehdään niin. Kannattaisi pysähtyä, huomata pienten koulujen arvo ja houkuttelevuus. Pitää olla rohkea, päättää tehdä toisin, ja säilyttää vielä jäljellä olevat pienet koulut. Mekin rakensimme tänne Haukilaan, koska halusimme asua maalla, ja toivomme lastemme voivan aloittaa koulupolkunsa Leppälän koulussa ja siirtyä vasta yläkouluiässä kaupunkiin, enkä usko meidän olevan ainoita. Talolehdissä puhutaan maallemuuton trendistä. Olisi hyvä pitää tämä trendi houkuttelevana ja säilyttää maaseudun pienet koulut. Luksusta verrattuna kaupunkikouluihin Leppälän koulu suljetaan, kun sen aika on. Toivottavasti koulu saa jatkaa niin kauan kuin meillä maalla lapsia riittää. Eikö voisi ajatella niin päin, että kaupungista kuljetettaisiin lapsia maalle kouluun, eikä aina vain maalta kaupunkiin päin? Minusta koulunkäynti luonnonläheisessä Leppälässä on luksusta verrattuna kaupunkikouluihin. Leppälän koulu on yhteisöllinen, ja siellä on lämmin, hyväksyvä ilmapiiri. Se on säilyttämisen arvoista. Näin pandemian aikaan suurten ja varsinkin luokattomien koulujen rakentaminen tuntuu muutenkin järjettömältä, kun pienessä yksikössä tartunnan saamisen ja karanteeniin joutumisen vaara on vähäisempi. Pienen koulun sulkeminen aiheuttaa aina yhteisölle kirvelevän haavan, jonka arpi säilyy vuosikymmeniä. Haluavatko päättäjät uskoa talousarvioiden lukuja ja sulkea korvansa hiljaisilta signaaleilta? Maaseutuun voi näivettämisen sijaan panostaa. Nykyään ihmiset haluavat asua puhtaan luonnon keskellä, ja töitä voi etäyhteyksien avulla tehdä kotoa käsin. Ei kaikkien tarvitse kulkea Tampereelle töihin. Myös Valkeakosken eteläpuoli voi kasvaa ja olla elinvoimainen, mutta osa houkuttelevuutta ovat pienet koulut. Ne voisivat olla markkinointivaltti ja kaupungin ylpeys. Se mansikka, jonka perässä nuoret perheet tänne hakeutuisivat. Leppälän koulun säilyttämisen puolesta, Laura Silen, Haukila