Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Kuntapuolellakin tulisi hyväksyä se, että meidän tekosemme eivät jää yksinomaan tulevien sukupolvien maksettaviksi

Korona ei vielä päässyt vaikuttamaan kaupunkimme vuoden 2019 tilinpäätösnumeroihin. Kaikki on itse hankittua. Valkeakosken tilannetta perustellaan esimerkiksi näin: "tilikauden tulos oli alijäämäinen kaikkiaan 225 kunnassa", toteaa kaupunginjohtaja Jukka Varonen . Valkeakosken osalta miinusmerkkinen tulos on toinen peräkkäinen, yhteensä yli 9 miljoona euroa. Ison joukon tekemisillä voidaan selitellä omatkin tekemiset, kun ei parempaan osata. Kyllähän Jukka Varonen luo uskoakin tulevaisuuteen: "Epidemia (tark. Korona) ei ole poistumassa keskuudestamme nopeasti, joten kaupungin on varauduttava pidempiaikaisiin vaikeuksiin talouden osalta. Vaikka näkymät ovat sumuiset, kaupunkina tulemme tästäkin selviämään", toteaa Varonen. Muistuu mieleen jalkapallovalmentaja, joka puoliajalla loi uskoa 5–0 häviöllä olevaan joukkueeseensa: "kyllä me tästä vielä nousemme". Ja kyllähän me selviämme, sillä me olemme Valkeakoski. Tässä onkin kaikki, mitä haluan sanoa itse 2019 tilinpäätöksestä. Olemassa oleva ja tuleva velkaepidemia saa mietteliääksi. Suuria velallisia ovat valtio, julkinen sektori ja kotitaloudet. Tein itselleni kysymyksen, onko lisääntyvä valtionvelka todellinen ongelma. Ensiksi on todettava, että valtio on taloutena suuri. Tällä tiedolla on merkitystä kun punnitaan saako se tarvitessaan velkaa. Suomen valtio saa helposti velkaa. Esimerkiksi, 22.4. valtiokonttori hankki 9,5 miljardin euron lainan 10 vuodelle negatiivisella korolla. Suomen valtiolle maksetaan siitä, että se otti lainaa. Tämä voisi käydä hyvästä vitsistä ellei sillä olisi kääntöpuolensa. 31.12.2019 valtionvelka oli 106 miljardia euroa. Koronaa tullaan syyttämään vähintään 20 miljardin lisävelasta. Käytössä on tässä tunnusluku velan suhde talouden kokoon eli kuvaan astuu bruttokansantuote. Velkaa voi kasvattaa, jos bkt kasvaa. Nyt bruttokansantuotteen ennustetaan laskevan koronan johdosta 7 prosenttia. Toivottavasti lasku on lyhytaikainen. Tämä toivomus siksi, että valtio voi jatkaa "keinotteluaan". Valtiohan ei koskaan maksa kaikkea velkaansa pois, vaan velkaa hoidetaan ottamalla uutta velkaa tilalle. Varsinainen ongelma on, tai siitä tulee sellainen ajan myötä, velan hoitokustannukset. Huolimatta siitä, että "setelipainot" käyvät täydellä teholla, tietyt tahot laskevat saavansa tuottoa eli kunnon korkoa panokselleen. Julkiseen sektoriin kuuluu valtion lisäksi Suomen kunnat ja eräät muut yhteisöt. Kolmas velkasektori on kotitaloudet, minkä velkakehitys osoittakoon esimerkinomaisesti tietyn ajanjakson ajattelun muutoksen. Kotitalouksien yhteinen velka oli vuoden 2019 lopulla 127,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 1975 se oli vain 38,5 prosenttia. Vuonna 1975 korkomenot olivat käytettävistä tuloista 3,3 prosenttia, kun ne nyt ovat 1,6, prosenttia. Liikkeellä on oltu kahteen suuntaan, hyvään ja huonoon, riippuen siitä oletko velkoja vai velallinen. Mutta hyvälle ei voi enää ennustaa pitkäaikaista jatkoa. Ja tarkoitan tällä velallisen tulevaisuutta. Huolimatta siitä, että "setelipainot" käyvät täydellä teholla, tietyt tahot laskevat saavansa tuottoa eli kunnon korkoa panokselleen. Eikä sitä itse pääomaakaan ole lahjaksi annettu. Saa nähdä koska tallettajat saavat kunnon korkoa rahoilleen, joilla sentään niilläkin pyöritetään melkoista yritystoimintaa. Säästöjen "varastointi"tulee tallettajille kalliiksi. Kun "velan hoidossa" on tultu päätepisteeseen, setelipainot hiljenevät ja siirrytään varsinaiseen velanhoitoon, koronmaksuun. Varmaan valmistelut siihen suuntaan ovat monella suunnalla käynnistyneet. Täällä kuntapuolellakin tulisi hyväksyä se, että meidän tekosemme eivät jää yksinomaan tulevien sukupolvien maksettaviksi. Tätä kirjoittaessani en tiedä tarkastuslautakunnan kannanottoja vuoden 2019 tilinpäätökseen, mutta edellä mainitsemani ajatuksen haluaisin niihin kuuluvan. Reijo Heinonen valtuutettu, sit