Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Uutta tietoa allergioista: Tutkijat löysivät selityksen sille, miksi siitepölyallergia ei monella ihmisellä parane koskaan – Suomessa koivun siitepölyä on ollut runsaasti ilmassa

Tutkijat Itävallassa ovat löytäneet selityksen sille, miksi iso osa allergisesta astmasta kärsivistä ihmisistä ei koskaan parane, vaan kärsii vaivasta koko elämän ajan. Samankaltainen mekanismi toimii ilmeisesti myös allergisesta nuhasta kärsivissä ihmisissä. Selitys löytyy keuhkoissa piileskelevistä tietynlaisista soluista: lymfosyyteistä eli imusoluista. Allerginen astma on keuhkojen puolustusreaktio, jonka keuhkoihin päätyvä allergeeni eli allergiaa aiheuttava vierasaine aiheuttaa. Allergeeneja ovat esimerkiksi katupölyn sisältämät hiukkaset ja siitepöly. Kevät on monelle kroonisista allergiavaivoista kärsivälle ihmisille yleensä kärsimyksen aikaa, kun siitepölykausi pääsee toden teolla käyntiin. Esimerkiksi Suomessa koivun siitepölylle allergisten kansalaisten kärsimysten viikot ovat alkaneet. Turun yliopiston aerobiologian yksikön seurannan mukaan koivun siitepölyn määrät ovat kuukauden vaihteen tienoilla runsastuneet merkittävästi. Vapunaattona koivun siitepölyä oli runsaasti tai erittäin runsaasti aina Kajaanin korkeudelle saakka. Koivun kukinta on ollut melko runsasta viimevuotisen lämpimän kesän ansiota. Solumuisti auttaa tunkeilijaa Wienin lääketieteellisessä yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa on selvitetty tiettyjen lymfosyyttien, muisti-T-solujen, vaikutuksia allergista astmaa sairastavien hiirten keuhkoissa. Lymfosyytit eli imusolut ovat immuunireaktioista vastaavia soluja. Ne ovat osa elimistön puolustusmekanismia. Imusolut puolustavat meitä hyökkäämällä erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Imusoluja ovat esimerkiksi T- ja B-solut. Kun imusolu kohtaa mikrobin tai muun tunkeutujan, esimerkiksi allergeenin, sen tehtävä on aktivoitua ja alkaa puolustaa elimistöä. Tutkimusta Wienissä johtaneen Michelle Epsteinin mukaan Itävallassa tehty tutkimus osoitti, että keuhkoissa olevat niin kutsutut Th2-TRM-muistisolut muistavat allergiakohtauksen aiheuttaneen allergeenin, kuten siitepölyhitusen, koko elämän ajan. Th2-TRM-solumuisti ei kuitenkaan puolusta keuhkoja allergeenia vastaan, vaan auttaa allergisen reaktion käynnistämisessä. Tämä puolestaan edesauttaa sairauden kroonistumista ja selittää sitä, miksi oireita ei aina ole, vaan ne ilmaantuvat tietyissä oloissa, kuten siitepölyn ja katupölyn aikaan. – Kroonistunut allerginen astma aktivoituu ajoittain, kun ihminen altistuu niille allergeeneille, joille hän on yliherkistynyt, Epstein sanoo Wienin lääketieteellisen yliopiston tiedotteessa. Tutkimus selittää myös sitä, miksi suurin osa allergiseen astmaan sairastuneista ihmisistä kärsii vaivasta koko elämänsä ajan. Th2-TRM-muistisolujen määrä näyttäisi kasvavan sitä mukaa, mitä enemmän ne allergeeneja kohtaavat. Mahdollisia uusia hoitoja Tutkimuksissa kävi ilmi myös, että hiirten keuhkoissa muistisoluja oli melko vähän, vain 150 000 - 200 000 kappaletta. Se on vain murto-osa kaikista keuhkojen noin sadasta miljoonasta solusta. Tutkijat uskovat, että Th2-TRM-muistisoluijen avulla voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti kehittää hoitoja allergisesta astmasta kärsiville ihmisille. Tähän on kuitenkin vielä pitkä matka. – Ensin on löydettävä keino, jonka avulla hoito voidaan kohdistaa vain näihin soluihin ilman, että se vaikuttaa muihin bakteereilta ja viruksilta suojeleviin muisti-T-soluihin, tutkimusta mukana tekemässä ollut tutkija Sahar Kazemi sanoo. Lisätutkimuksia tarvitaan myös siksi, että kokeet on tehty vasta eläimillä. Eläinten ja ihmisten biologiset mekanismit eivät välttämättä toimi samalla tavalla, vaikka niissä paljon yhtäläisyyksiä onkin. Vesa Vanhalakka Twitterissä: @vanhalakka