Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Ilmastohuoli hukkui koronaviruksen ja talouskriisipelon alle, ja se jos mikä on huolestuttavaa

Valkeakosken Sanomissa kerrottiin viime viikolla, kuinka paikallinen Wilhelmiina Ojanen tuntee ilmastoahdistusta joka ikinen päivä. Ja niin tunsi moni muukin meistä ennen, mutta jokin on muuttunut. Mistä oikein on kyse? Vastaus ei ole yllättävä: koronavirus astui elämäämme. Kesäkuussa julkaistusta Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) Arvo- ja asennetutkimuksesta selviää, että kansainvälinen talouskriisin pelko nousi tänä keväänä suomalaisten suurimmaksi huolenaiheeksi. Vielä kaksi vuotta sitten listan kärjessä ollut ilmaston lämpeneminen putosi huolenaiheiden listalla vasta neljännelle sijalle. Muutos on ymmärrettävä. Työpaikan lähtiessä alta on huomattavasti helpompaa murehtia omaa taloudellista tilannettaan kuin jossain kaukana tulevaisuudessa häämöttävää maapallon tuhoutumista. Talouskasvu, ilmastonmuutoksen pahin vihollinen, keuli siis heittämällä ohi ykkössijalle. Mahtaa ilmastonmuutosta ärsyttää. Ilmastohuolen tulisi olla ajankohtainen siinä missä huolen talouskriisistäkin. Markkinatalouden kasvu nimittäin lisää väistämättäkin luonnonvarojen liikakäyttöä ja siten ilmaston lämpenemistä. Tämä olikin kevään aikana huomattavissa käänteisellä tavalla: koronaviruksen seuraukset ja talouskasvun pysähtyminen vaikuttivat positiivisesti ilmastoon. Virus vähensi merkittävästi ihmisten toiminnasta aiheutuvien kasvihuonepäästöjen määrää. Vaikutukset olivat voimakkaita esimerkiksi Kiinassa, jossa maan hiilidioksidipäästöt putosivat hetkessä lähes kolminkertaisesti Suomen vuosittaisten päästöjen verran. Ilma muuttui hetkessä helpommaksi hengittää. Talouskasvu kyllä lisää tiettyyn pisteeseen asti ihmisen hyvinvointia, mutta eikö hyvinvointimme ennen pitkää laske ilmaston lämpenemisen seurauksena radikaalisti? Jos ei juuri meidän hyvinvointimme, niin ainakin tulevien sukupolvien. Tuntuukin käsittämättömältä ajatella, että ilmastohuoli jäi niin nopeasti muiden huolien jalkoihin, vaikka vielä joulukuussa Madridin ilmastokokouksessa sekä kansalaisten että päättäjien ilmastohuoli paistoi vahvana. Ilmaston lämpenemisen uhka ei ole kadonnut, vaikka koronavirusepidemia on tuonut elämäämme uusia, kenties konkreettisempia huolia. Ilmastohuolen tulisi olla ajankohtainen siinä missä huolen talouskriisistäkin.