Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Valkeakoski on elinvoiman perusteella seutukaupunkien kärkeä – ”Tällaiset tulokset eivät synny silmänräpäyksessä”, sanoo markkinointipäällikkö

Valkeakoskella pyyhkii hyvin – kenties siksi, ettei kaupungissa ole haissut enää vuosikausiin. Valkeakoski on nimittäin yksi viidestä Suomen seutukaupungista, joiden väkiluku ei ole lähtenyt laskuun tällä vuosikymmenellä. Valkeakoski onkin juuri elinvoiman ja vetovoiman perusteella seutukaupunkien kärkeä. Tuoreen seutukaupunkitutkimuksen mukaan vain Rauma, Uusikaupunki, Kalajoki, Raahe, Tornio ja Iisalmi kiilaavat tässä Valkeakosken ohi. Kaupunki tunnetaan hyvin Samasta tutkimuksesta selviää, että Valkeakoski myös tunnetaan tehokkaasti. Ei ihan yhtä hyvin kuin esimerkiksi Rauma, Salo tai Akaa, mutta melkein. Tämä tunnettuus on mitä ilmeisimmin myönteistä sellaista, sillä Valkeakoski on yksi niistä seutukaupungeista, joihin suurkaupunkien asukkaat olisivat todennäköisimmin valmiita muuttamaan. Valkeakosken muuttovetovoima on itse asiassa seutukaupungeista kaikkein suurin väkilukuun suhteutettuna. Matalimpia arvoja tässä saivat esimerkiksi Kauhajoki, Kemi, Kokemäki ja Somero. Pitovoimassa Valkeakoski ei sen sijaan päässyt kymmenen parhaan joukkoon. Pitovoimalla tarkoitetaan sitä, kuinka todennäköisesti kaupungin asukkaat valitsisivat saman kaupungin asuinpaikakseen, jos voisivat valita uudestaan. Valkeakosken maine on joka tapauksessa mairitteleva. Erot ovat tutkimuksessa pieniä, mutta totta on, että suurkaupunkien asukkaiden mukaan vain 12 seutukaupungin imago on Valkeakoskea parempi. Seutukaupunkiverkostoon kuuluu kaikkiaan 55 kaupunkia. Tulokset eivät näy hetkessä Valkeakosken kaupungin markkinointipäällikkönä jo 15 vuoden ajan työskennellyt Petri Ahonen huomauttaa, etteivät tällaiset tulokset synny silmänräpäyksessä. – Paperitehtaan paha haju nousi pitkään näissä tutkimuksissa esille ja oli Hakan ohella se, josta Valkeakoski tunnettiin. Nyt Valkeakoskesta tiedetään lähinnä se, ettei täällä haise enää, Ahonen toteaa. Töitä on siis paiskittava imagon ja tunnettuuden eteen siitä huolimatta, etteivät seutukaupunkitutkimuksen tulokset aiheuttaneet syytä suruun. Taikatemppuja tokko lienee olemassa, vaan avainsanaliitto on pitkäjänteinen työ. – Brändi rakentuu vastaanottajan korvien välissä, mutta joka vuosi painotamme, että haluamme tulla tunnetuksi puhtaasta luonnostamme. Annamme eväitä siihen, että Valkeakoski synnyttäisi mielikuvia aktiivisesta, kasvavasta ja kehittyvästä kaupungista. Kaikki oljenkorret, tai Ahosen sanoin keppihevoset, ovat myös käytettävissä – olivat ne sitten sidoksissa oman jalkapalloseuran menestykseen tai paikallisen poliisilaitoksen fiktiiviseen arkeen. – Jos olisi miljoonatolkulla rahaa, tunnettuutta voisi yksinkertaisesti ostaa. Kai se ratkaisu piilee siinä, että pyritään viestimään paitsi mahdollisimman hyvin myös poikkeavasti ja rohkeasti. Omia silmiä uskotaan Olennaista olisi Ahosen mukaan myös se, että ihmiset näkisivät Valkeakosken lihassa ja veressä eivätkä vain mainosesitteissä. – Ihminen uskoo parhaiten sitä, minkä näkee omilla silmillään. Ihmisen on kuitenkin mahdotonta uskoa sellaisiin asioihin, joista ei ole ylipäätään tietoinen. – On meillä urheilua ja kulttuuria, mutta tavallinen tamperelainen tietää vain sen, että täällä oli joskus paperitehdas ja sen takia likaista ja harmaata, Ahonen sanoo. Helppoa mainostaminen ei ole. – Esimerkiksi Pori voi korostaa Yyteriä, joka assosioituu meren ja hiekkarannan kaltaisiin posiitiivisiin asioihin. Meillä ei sellaisia yhtä voimakkaita juttuja ole.