Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tiedätkö, missä Valkeakoskella sijaitsi Ruuhijärvi?

Ilman muuatta 1400-luvulla elänyttä lautamiestä emme ehkä tietäisi, että Valkeakoskella tutun kaupunginosan Roukon nimi oli käytössä jo 1400-luvulla. Sekin kylä on sijainnut Lotilanjärven pohjoisrannalla. Lautamies oli nimeltään Amwndij Roijkosth, siis tuli Roukosta. Timo Alanen on kirjoittanut Rapola- tutkimuksia 5:ssä , että maininta hänestä on myös varhaisin merkintä Roukon kylännimestä. Oli myös Roukon talo. Olli Vuorisen Valkeakosken historian (1. osa) mukaan se oli talonpoikaisomistuksessa 1910-luvulle, jolloin AB Walkiakoski osti sen. Samasta Sääksmäen vanhat paikannimet ja historialliset kartat Valkeakoskella -teoksesta voi myös lukea, että Roukon rinnakkaisnimenä olin 1400-luvulla käytössä Ruuhijärvi. Se on samalla Lotilanjärven vanha nimi, joka on väistynyt pois 1600-luvulla. Lotilan omistajina on ollut 1800-luvulla ainakin Lotiloita, sillä Kaarle Lotila myi asuinkartanonsa tehtaanpatruuna E.J. Granbergille. Lotila oli myös Oskar Olssonilla ja tehtaan isännöitsijä Candelinilla, jolta tehdasyhtiö sen osti 1920. Järven eteläpuolella sijaitsevaa Vanajaveteen pistävää niemeä on kutsuttu Ruuhiniemeksi. Siellä on ehkä säilytetty veneitä, siis ruuhia. Kärjenniemi on voinut alkujaan olla nimeltään pelkkä Kärki. Viimeistään 1400-luvulla on syntynyt samanniminen kylä. Narisiko isännän ääni? Nyky-Valkeakoskella lentelee paljon naakkoja, mutta ilmeisesti lintulaji on viihtynyt samoissa maisemissa myös satoja vuosia sitten. Naakan nykyisissä taloissa tuskin moni on kuullut, että paikannimi juontaa ainakin 1500-luvulle. Edesmenneen historiantutkijan Timo Alasen mainitsema Liisa Niittymäki on selittänyt, että nimi ’Naakka’ johtuisi nimenomaan linnusta. Naakka-nimi on ehkä annettu narisevaa, naakkamaista puhetapaa käyttäneelle ihmiselle. Esimerkiksi vuonna 1507 oli Sääksmäen käräjillä todistajana henkilö nimeltä Nils Naacka. Naakan ja Laiskan välillä kulkee Leipiäläntie. Tutkijat ovat arvelleet, että Leipiälä-nimi tulee jonkun lisänimestä tyyliin Leipä-Heikki. Leipiälä on ollut myös kylän nimi ja Naakka kantatalon nimi. Saksilainen, kauppasaksa vai Sakeus? Sassi on ollut kantatalo, joka on hävinnyt. Nyt se on yksi Valkeakosken asuinalueista, jossa sijaitsevat Naakanmäen kerrostalot ja jossa on lisäksi omakotitaloja. Tutkijat ovat kaivaneet Sassi-nimen 1500-1600-lukujen sakkoluetteloista ja käräjäpöytäkirjoista. Tieteessä on katsottu ’Sassin’ tulevan joko ’saksilaisesta’, joka on germaanisperäinen sana tai ammattinimityksestä ’saksi’, kauppias. Mahdollista on sekin, että nimellä on kristillinen tausta: se voi tulla Sakeuksesta tai Sakariaksesta. Vallon nimen takana voi mahdollisesti olla etunimi Valto, joka saattaa olla kansanomaistus saksankielisestä nimestä Walterista. Tämä on kuitenkin vain yksi tutkijoiden olettamuksista paikannimien kiehtovassa maailmassa.