Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Seurahuoneesta Teatteritaloksi – Melkein 120-vuotias rakennus on ollut melkoinen kameleontti

Kun istuu tänä syksynä Valkeakosken Kaupunginteatterin katsomossa nauttimassa näytelmästä Pullo Cavaa ja aurinkoa , tuskin voi kuvitella, miten vaikka joulun alla 1950 salin täyttivät rusettipäiset tyttöset, siisteiksi suitut pojat ja pyhäpukuiset äidit. Ari Sirénin kirjassa Seurusteluhuoneesta Teatteritaloksi on kuva Yhtyneiden lasten joulujuhlasta. Saliin on varustettu pitkät pöydät ja esirippu on koristeltu kiiltävin tähdin. Katosta riippuvat paperiset joulukellot. Seurahuone valmistui jo vuonna 1900. Suuren talon torni ja korkea lipputanko komeilivat aikanaan kylän rakennusten yläpuolella. Seurahuoneen edestä kulki pieni höyryveturi ”Pässi”, joka veti halkovaunuja tehtaan halkoplaanilta Hakalanmäestä Tervasaareen. Talo on nähnyt niin karkelot ja iltamat, suojeluskunnan lipunvihkiäiset, lainakirjaston, raittiusseuran, Haka-urheilua, eri oppilaitosten oppilaita liikuntatunnilla, yhtiön hienoja tuotantojuhlia ja tietysti lukemattomia teatteriesityksiä. Eläviä kuvia Toimipa siellä paikkakunnan ainut elokuvateatterikin, nimeltään Haka-Kuvat. Kalle ja Olli Vuorisen Valkeakosken Työväenyhdistys 100 vuotta -teos kertoo, että vanhentuneesta varustetasosta huolimatta lippujonot ulottuivat 40-luvulla ulkona sadasta kolmeensataan metriin. Juuson silmä oli pettämätön Aikojen saatossa seuratalo on muuttunut ja laajentunut. UPM:n asiakirjahallinnon päällikkönä nykyisin toimiva Ari Sirén kirjoittaa 2007 julkaistussa Juuso Walden -pienoiselämäkerrassa vuorineuvoksen ”absoluuttisesta värisilmästä”. Joukko virkailijoita oli ollut valitsemassa seuratalon salin tapetteja Waldenin saapuessa taloon. Herrat tahtoivat vaaleaa ja hillittyä. Juuso katseli tovin ja osoitti sitten rivin suurikuvioisinta, punaista tapettia. Sillä tapetoitiin vuonna 1962. Muistatko, kun talo oli sininen? Sirénin Seuratalon vaiheista kertovasta teoksesta käy ilmi, että vuonna 1972 hiekanruskea ja kauhtunut seuratalo sai uuden ulkovärin. Värityksen suunnitteli taiteilija Klaus Kalima. Talosta tuli sinivalkoinen. Vuonna 1918 syntynyt Kalima eli vuoteen 2017. Satavuotissyntymäpäivänsä lähetessä hän sai muistonäyttelyn Visavuoreen. Jos Valkeakosken kaupungilla olisi ollut 80-luvulla varaa toteuttaa vapaa-aikakeskuksen 2. rakennusvaihe eli konsertti- ja teatteritalo, seurahuoneesta Teatteritaloksi muuttunutta rakennusta tuskin enää olisi. Vasta ensi vuonna eli 2020 on kaupungin aika avata rakennustyömaa vapaa-aikakeskuksen tontilla. Teatterin tiloja ei kuitenkaan tarvitse sinne rakentaa. Halvemmaksi kuin uudisrakentaminen tuli 80-luvulla Seuratalon uudistaminen, joskin Siren kirjoittaa, että Vanha Seuratalo rakennettiin käytännössä uudelleen. Se maksoi 13 miljoonaa markkaa. Hellin ja Vilho eivät pääse unohtumaan Uusin talon kokema muutos on se, että teatteriopistolle on kunnostettu tilat Teatteritalon alakertaan. Teatteritaiteen opinnot voi nykyisin aloittaa siellä harrastuksenaan jo 6-vuotiaana. Teatterin päänäyttämö Hellin tekee nykyään kunniaa teatteriohjaaja Hellin Auvinen-Salmelle. Hän kuoli Valkeakoskella 86-vuotiaana vuonna 1997. Teatterineuvoksen, Kansallisteatterin näyttelijän ja ohjaajan Vilho Siivolan muistoa säilyttää nimessään pieni näyttämö Vilho. Siivola kuoli 1984. Seurahuoneen nimeä kantaa enää Seurahuoneenkatu, joka tuo teatterilta Kauppatorille.