Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Miksi roskat eivät kulje repussa kotiin asti? Kiitos niille, jotka pitävät ympäristöstä huolta

Hulluksi voivat luulla, mutta ihan sama on, mitä kukin ajattelee. Kun kerran roskia näkyy, minä niitä kerään. Näin toteaa valkeakoskelainen Tarja Toikka, joka on ottanut tavaksi ulkoilun yhteydessä kerätä roskia erityisesti Säterin suoran tienoilta. Moni kulkee kerääjästä ohi mitään puhumatta, ja onneksi muutama on pysähtynyt myös kiittämään. Siihen joukkoon haluamme liittyä myös Valkeakosken Sanomissa: Kiitos siitä, että pidät huolta ympäristöstämme. Päätellen siitä, että tästä vapaaehtoistyöstä on vinkattu useammankin kerran myös lehdelle, toiminta on kyllä nähty ja kerännyt laajasti arvostusta. Korona-aika on lisännyt ulkoilua, ja ikävä kyllä myös luonnon roskaamista. Säterin suora ei ole suinkaan ainoa paikka Valkeakoskella, missä sotkuja on päätynyt luontoon. Myös arvokkaalla Rapolan harjun alueella kulkijat ovat saaneet nähdä, että edellä menneiltä on jäänyt paperit sun muut roskat jälkeen. Aika vaikea on päästä kiinni siitä, mitä luonnon roskaajan korvienvälissä liikkuu. Jos ympäristöä arvostaa niin paljon että sen pariin haluaa, miksei arvostus riitä siiihen asti, että veisi roskansa mukanaan? On totta, että roskiksia voisi olla Valkeakoskella katujen ja kulkureittien varrella enemmänkin. Luonnossa liikkujan ei kuitenkaan kannata tuudittautua siihen, että tottahan ulkoilureitin varrelta roskis löytyy. Jos eväät saa kannettua repussaan luontoon, kyllä niiden kääreet kulkevat samassa repussa takaisin kotiin.