Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Uusi kirja tiivistää Juuso Waldenin vaikutukset maan urheiluelämään: ”Yhtyneiden Paperitehtaiden rooli urheilussa on täysin ainutlaatuinen”

Urheilutoimittaja, tietokirjailija Kalle Virtapohja kirjoittaa parhaillaan kirjaa, joka käsittelee Juuso Waldenia (1907-1972) urheiluvaikuttajana. – Yhtyneiden Paperitehtaiden rooli urheiluelämään on Suomen mittakaavassa täysin ainutlaatuinen. Siksi kirja täytyi tehdä, Virtapohja sanoo. Virtapohjan mukaan Yhtyneiden vaikutusta Suomen urheiluelämään on tutkittu vain vähän verrattuna sen merkitykseen. Virtapohjan mukaan monesti ajatellaan virheellisesti, että Suomen urheilun kulta-aikaa oli vain sotien välinen aika. – Juuso Walden kannatteli suomalaista urheilua 1940-60-luvuilla, Virtapohja kuvailee. Virtapohjan mukaan Walden käytti urheilua välineenä Yhtyneiden Paperitehtaiden markkinointiin, mutta Waldenin toimilla oli vaikutuksia myös siihen, että Suomi menestyi esimerkiksi Helsingin Olympialaisissa vuonna 1952. Vuodet Englannissa inspiroivat urheiluelämään Juuso Walden oli Yhtyneiden Paperitehtaiden perustajiin kuuluneen Rudolf Waldenin vanhin poika, ja häntä kasvatettiin nuoresta asti isänsä seuraajaksi Yhtyneiden johtoon. Hän valmistui ekonomiksi kauppakorkeakoulusta ja teki tämän jälkeen jatko-opintoja Englannissa vuosina 1930-31. Englannin vuodet olivat hänelle merkittäviä, sillä Englannissa hän innostui myös urheilusta. Walden toi tehdaspaikkakunnille mukanaan peribrittiläisiä lajeja: jalkapallon, soudun, yleisurheilun ja erityisesti juoksun. Waldenin vaikutuksesta tehdaspaikkakunnille perustettiin urheiluseuroja ja rakennettiin suorituspaikkoja, kuten yleisurheilu- ja jalkapallokenttiä ja soutustadioneita. Seurat kuuluivat SVUL:iin (tuolloin Suomen voimistelu- ja urheiluliittoon, nyk. Suomen Valtakunnan Urheiluliittoon) erotuksena Suomen Työväen urheiluliitosta (TUL) . Virtapohjan mukaan Waldenilla saattoi urheiluelämää tukiessaan jonkin verran olla Yhtyneiden brändäyksen lisäksi taustalla myös ajatus, että tehdaspaikkakunnilla osallistuttaisiin enemmän urheiluelämään kuin politiikkaan. Juuso Walden mahdollisti työelämän ja urheiluharjoittelun yhdistämisen siten, että tehtaalla työskentelevät urheilijat pystyivät esimerkiksi tekemään aamulenkit säännöllisesti. Työtehtäviä valikoitiin sen perusteella, että työhön saattoi yhdistää urheilu-uran. Yhtyneiden urheilijoista hiihtäjät keskitettiin Jämsänkoskelle, jalkapalloilijat ja muut yleisurheilijat Valkeakoskelle ja kestävyysjuoksijat Kaipolaan. Aikansa suurimpia Yhtyneiden tähtiä oli hiihtäjä, kolminkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari Veikko Hakulinen. – Oli kaikille kunnia-asia, että Hakuliselle annettiin mahdollisuus harjoitella, Virtapohja kuvailee. Yksi menestyvä urheilija antoi potkua myös muille urheilijoille. Virtapohjan mukaan esimerkiksi Jämsänkoskella uimavalmentaja Raimo ”Ratti” Mäkelä kopioi suoraan Hakulisen harjoitusohjelmia Jämsänkosken Ilveksen uimareiden käyttöön. Tämä johti esimerkiksi siihen, että Jämsänkosken Ilveksen riveissä kilpauintia harrastaneet Kilven sisarukset uivat 1950-luvun lopulla SM-kisoissa jopa kolmoisvoittoon. Virtapohja on haastatellut kirjaansa myös Jämsänkosken aikansa uimaritähteä Eija Kilpeä . Hakulisen menestysvuosien jälkeen nousi niin sanottu Kaipolan Talli, joka hallitsi suomalaista kestävyysjuoksua 1950- luvulta pitkälle 60-luvulle asti. Kaipolassa urheilivat esimerkiksi ME-juoksijat Jouko Kuha ja Olavi ”Tankki” Salonen . Myös kirkkaimpien tähtien takana urheilevat pääsivät nauttimaan hienoista urheilupaikoista ja kansainvälisyydestä. Waldenin myötävaikutuksella seurat saattoivat lähettää urheilijoita, esimerkiksi jalkapalloilijoita Ruotsiin tai Saksaan pelimatkoille aikana, jolloin vapaa-ajan matkustaminen oli monelle tehdaspaikkakuntalaiselle jo taloudellisesti täysin mahdoton ajatus. Urheilun avulla politiikkaan Oma erikoisuutensa Juuso Waldenin urheiluinnostuksessa olivat niin sanotut Reed-ottelut. Walden keräsi tehtaidensa urheilijoista joukkueen, jonka hän vei Englantiin kilpailemaan Reed-yhtiön joukkuetta vastaan. Otteluissa kilpailtiin brittiläisissä lajeissa, viestijuoksussa, maastojuoksussa ja jalkapallossa. Suomesta Englantiin lähetettiin joukkue kaikkiaan viisi kertaa vuodesta 1947 alkaen. Mukana oli kerrallaan noin 30 urheilijaa, mitä Virtapohja pitää aikaan suhteutettuna valtavan isona joukkueena. Otteluita pelattiin maaotteluhengessä, ja joukkueilla oli yhteneväiset edustusasut. Kilpailut saivat näkyvyyttä myös Englannissa, kun urheilijoita muun muassa marssitettiin BBC:n televisiolähetykseen. – Tuskin he lähetyksessä mitään sanoivat, mutta luultavasti juontaja on esitellyt vieraat Suomesta, Virtapohja kuvailee. Reed-otteluun osallistujille pidettiin etukäteen lyhyt englannin kielen kurssi, ja paikan päällä heille esiteltiin myös Lontoon nähtävyyksiä. Viimeisin Reed-ottelu järjestettiin vuonna 1962. Virtapohja pitää mahdollisena, että viimeisinä vuosina Reed-otteluiden yhtenä tarkoituksena oli löytää Yhtyneille paperitehtaille brittiläinen omistaja. Vuosina 1957-1963 Britannian pääministerinä oli Harold MacMillan , joka oli käynyt Suomessa jo Juuso Waldenin isän Rudolf Waldenin vieraana. Juuso ja Tellervo Walden olivat olleet myös mukana presidentti Urho Kekkosen virallisilla valtiovierailuilla Britanniassa. MacMillan joutui kuitenkin eroamaan pääministerin tehtävistä vuonna 1963, ja samoihin aikoihin päättyivät myös Reed-ottelut. Paitsi kansainvälisesti, urheilulla käytiin politiikkaa myös Suomessa. Virtapohja uskoo, että urheilu oli Waldenille yksi väylä päästä lähempään tuttavuuteen urheilumiehenä tunnetun presidentti Urho Kekkosen kanssa. Walden kuului Kekkosen tukijoihin, mutta vastaavasti arvovaltaisille ulkomaanvieraille esiteltiin helposti esimerkiksi valtiovierailuiden yhteydessä vierailuilla Yhtyneiden tehtaita. Waldenin urheiluvaikuttajan rooli päättyi 1960-luvulla, kun Yhtyneiden velkataakka kasvoi ja yhtiö joutui talousvaikeuksiin. Juuson ajan jälkeen urheilumenestys hiipui, mutta monet seurat toimivat ja urheilupaikat, kuten Valkeakosken Tehtaan kenttä ja Jämsänkosken nykyään Jukka Virtasen nimellä tunnettu pallokenttä ovat edelleen aktiivisessa käytössä. Kirjoitusrauhaa Pässinmäessä Virtapohja on kirjoittanut kirjaa talven ja kesän ajan Jämsänkosken Pässinmäessä, entisessä Yhtyneiden isännöitsijän virka-asunnossa, joka on nykyään Kauko Sorjosen säätiön omistama taidemuseo. Aloite kirjaprojektiin tuli säätiöltä. Virtapohja on hakenut aineistoa kirjaansa Valkeakoskelta UPM:n arkistosta ja lisäksi hän on tehnyt paljon aikalaishaastatteluja. Virtapohja ehti haastatella kirjaansa muun muassa kesäkuussa menehtyneen valkeakoskelaisen soudun kaksinkertaisen olympiamitalisti Veli Lehtelän . Kirjan on tarkoitus olla valmis ensi keväänä.