Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Verenhimoisista paarmoista hunajaa ryöstävään mehiläistäihin – Tunnetko nämä kärpäset?

Kärpäsistä ei tunnu saavan mukavaa juttua aikaiseksi, vaikka kuinka koettaisi. Ne ovat osaksi petoja ja osaksi loisia, joilla on monesti epämiellyttävä, mutta sitäkin tärkeämpi tehtävä: jätteiden ja raatojen hajottaminen. Kärpäset ja sääsket muodostavat yhdessä kaksisiipisten suuren hyönteislahkon. Suomesta tunnetaan yli 5 000 kaksisiipislajia, joista kärpäslajeja on pikaisen laskuni mukaan lähes 2 500. Tutuimpiin lukeutuvat sinivihreän metallinkiiltoiset raatokärpäset, mutta asunnoissa majailevat huonekärpäset lienevät yhtä tunnettuja. Aloitetaan siis niistä! Huonekärpänen ”Huonekärpänen (Músca doméstica) on kaikille tuttu huonekumppani. Varsinkin syksyllä, kun yöt käyvät viileiksi, tulee niitä ihmisasuntoihin niin tavattomasti, että ne ulostuksillaan tahrivat kaikki paikat eivätkä suo lepoa yöllä eikä päivällä…” Näin kirjoittaa K. E. Kivirikko vuonna 1947 julkaistussa Koulun eläinopissa . Niin tuossa vanhassa oppikirjassa kuin vastaavissa opuksissa aina meidän päiviimme saakka huonekärpäsellä on huono maine – syystäkin. Huonekärpäsestä on löydetty lukuisia tauteja aiheuttavia bakteereja ja viruksia. Sen merkitys useiden tautien levittäjänä on ilmeinen. Ei mikään ihme, sillä se kiertelee kaikki jätteet ja mätänevät raadot, käymälät ja eläinsuojat sekä siirtyy sen jälkeen avoimista ikkunoista sisälle asuntoihin maistelemaan ruokatavaroita. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Paarmat Suurimpia kärpäsiä maassamme lienee nautapaarma, joka kasvaa usein yli kahden sentin mittaiseksi. Toinen kiusanhenki on harmaa ja kapea suppupaarma. Se on liikkeellä jopa pilvipoudalla, kun vain on tarpeeksi lämmintä, ja ahdistelee ihmisiä järvien sekä muiden vesistöjen tuntumassa. Suppupaarman tapaan äänettömästi iholle asettuva paarmalaji on sokkopaarma, kärpäsenmuotoinen, kirjava ja vihreäsilmäinen otus. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kimalaiskärpäset Osa kärpäslajeista on loisia tai petoja, joista tunnetuimpia ovat kimalais- ja petokärpäset. Kimalaiskärpäset ovat pääosin keskikokoisia ja pörrökarvaisia. Niistä hauskimman näköinen lienee tavallinen villakärpänen, jolla on pitkä eteenpäin suuntautuva imukärsä. Kimalaiskärpästen toukat ovat muiden hyönteisten, jopa loishyönteisten, loisia. Toukat asustavat ensin kukissa, joista ne tarrautuvat kukalla käyvien hyönteisten, kuten petopistiäisten ja mehiläisten, matkaan. Näin toukat muiden hyönteisten pesiin ja loisivat sitten isäntähyönteisen toukissa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Petokärpäset Petokärpäset ovat isoja tai keskikokoisia, pitkänomaisia ja karvanaamaisia kärpäsiä. Nimensä mukaisesti ne ovat erikoistuneet muiden hyönteislajien saalistamiseen. Suurin kotimainen petokärpäslaji on harvinaistunut kyrmypalokärpänen, joka kuuluu uhanalaisten lajien joukkoon. Pienemmät palokärpäslajit Laphria flava ja Laphria gilva ovat parisenttisiä, mutta näyttäviä kärpäsiksi. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kukkakärpäset Kukkakärpäset ovat keskikokoisia tai kohtalaisen isoja kaksisiipisiä. Osalla lajeista on takaruumiin selkäpuolella ampiaisen väritystä muistuttavat mustan- ja keltaisenkirjavat varoituskuviot. Kaikki kukkakärpäset ovat medenimijöitä, joten niistä ei ole juuri harmia ihmisille, melkeinpä päinvastoin. Varsinkin kukkakärpästen toukista on hyötyä, sillä esimerkiksi yleisen niittykirvarin toukka voi tappaa päivässä huomattavan määrän viinimarjapensaiden kirvoja. Mehiläistäi Yksi erikoisuuskin löytyy kaksisiipisten suuresta joukosta, nimittäin siivetön mehiläistäi. Tämä alle kahden millimetrin mittainen loiskärpänen loisii mehiläispesissä. Aikuiset mehiläistäit varastavat mehiläisten suusta hunajaa, kun taas toukat syövät mehiläispesien hunajaa. Isoina joukkoina esiintyessään mehiläistäit voivat haitata hunajatuotantoa huomattavasti. Lopuksi Mitä enemmän kärpäsistä, varsinkin huonekärpäsestä, lukee, sitä enemmän saa tietoa lajien ikävistä puolista. Vaikka kaikki kärpäset eivät ole bakteerinkantajia, on hyvä lopettaa runoilijan kirjoittamaan toteamukseen: ”Loi Jumala maailmaan kärpäsen, mutta ei kertonut syytä sen”.