Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Uuden puhdasvesilaitoksen ongelma oli odotettavissa, kirjoittaa Reijo Heino mielipiteessään – ”Vesikemiaa ei ole hallinnut kukaan moneen vuoteen”

Vesihuoltolaitoksen huono tilanne luotiin jo vuosia sitten. Päätös vesihuoltoinsinöörin viran lopettamisesta oli selvä virhe. Viimeistään silloin, kun vesihuoltoinsinööri jäi eläkkeelle, syntyi nykyinen tilanne, jossa laitoksella ei ole ollut riittävää osaamista eikä myöskään valvontaa. Esimerkiksi vesikemiaa ei ole hallinnut kukaan moneen vuoteen. Puhdasvesipuolen osaamisvaje on näkynyt vedenlaadun kemiallisten arvojen voimakkaina vaihteluina, vaikka veden tasainen laatu on yksi olennaisista tavoitteista. Talousveden alkaliteetin, kovuuden ja kloorin pitoisuudet ovat vaihdelleet voimakkaasti. Kemikaalien ylimääräiseen käyttöön on mennyt vuositasolla useita kymmeniä tuhansia euroja. Vesi on maistunut ja tuoksunut kloorille, kun desinfiointikemikaalien annostus on ollut pitkiä aikoja 50–100 prosenttia liian suuri tarpeeseen nähden. Ei ole ymmärretty kemikaalien keskinäisiä riippuvuuksia. Desinfioinnin uudistus 2002 on osittain mitätöitynyt, koska vedessä on jatkuvasti ns. vapaata reaktiivista klooria, vaikka sitä ei saisi olla yhtään. Juuri siksi uudistus aikanaan tehtiin ja siirryttiin UV-valon ja klooriamiinin käyttöön, jottei kloori reagoisi humuksen kanssa, eikä syntyisi pieniä määriä kloorautuneita hiilivetyjä, lähinnä kloroformia. Käyttöinsinöörin lehtilausunnon mukaan uuden laitoksen suodattimet menivät koeajossa tukkoon altaiden liian pienten keskinäisten korkeuserojen vuoksi. Selitys ei kestä päivänvaloa. Suodattimet menevät tukkoon, jos suodatinpohjan päälle kertyy liian hienojakoista ja tiivistä materiaalia. Flotaatiolaitoksessa suodattimille menee hyvin puhdasta vettä, jolloin suodattimet menevät tukkoon vain jos huuhtelut laiminlyödään täysin. Ongelma taitaa olla se, että suodatinaltaisiin on laitettu vääriä materiaaleja. Ei ole noudatettu suunnittelijan ohjeita, joissa suodatusmateriaaliksi on määritelty vesilaitoksilla yleisesti käytetty laadukas suodatushiekka. Rakennusprojektia valvonut Esko Takamaakin oli ihmetellyt suunnittelusta poikkeavaa ratkaisua. Uuden laitoksen käyttöönotto pitäisi onnistua muutamassa viikossa, viimeistään parissa kuukaudessa. On kulunut jo yli puoli vuotta, eikä laitoksen käyttöönotosta ole mitään selvyyttä. Tekninen johtaja ei ole hakenut ulkopuolista apua, eikä tekninen lautakunta ole myöskään reagoinut tilanteeseen. Allekirjoittanut informoi molempia tahoja osaamisvajeesta ja uuden laitoksen käyttöönoton riskeistä jo 2018 vuoden lopulla. On jo korkea aika hakea ulkopuolista asiantuntija-apua ja selvittää faktat, miksi kalliin ja kuntalaisille tärkeän investoinnin käyttöönotto on epäonnistunut näin pahasti. Kunnan oma väki ei siihen pysty tai halua. Reijo Heino