Ladataan
Uutiset Koronavirus Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Nuori erotuomari Mohammad Al-Emara puuttuu rohkeasti suomalaisen jalkapallon rasismiin – keskeytti pelin Valkeakoskella: ”Olemme ehkä valehdelleet itsellemme, ettei rasismia ole”

Rasismi on noussut yhä vahvemmin esiin jalkapallokentillä. Vaikka viime kuukausina koronaviruspandemia on peittänyt alleen lähes kaikki muut puheenaiheet, ei se ole poistanut sitä tosiasiaa, että rasistisia selkkauksia nousi talvella esiin yhä tiheämpään muun muassa Englannin Valioliigassa ja Italian Serie A:ssa. Suomessa futisrasismin ykkösviholliseksi on noussut maamme erotuomarieliittiin kuuluva Mohammad Al-Emara . Hän toteaa, että rasismi on ollut jalkapallokentillä aina läsnä. –  Aiemmin olemme ehkä valehdelleet itsellemme, ettei rasismia ole ja lakaisseet sen maton alle, toteaa kaksinkertainen Suomen vuoden erotuomari Al-Emara. –  Nyt asia on tuotu herkemmin esille. Siltä osin tilanne on mennyt parempaan suuntaan. Asiasta puhuminen on yksi tavoista, joilla rasismia voidaan saada kitkettyä futiksesta. –  Itseäni rasismi on ärsyttänyt aina, ja minulla on siitä omakohtaista kokemusta. Ykkösen peleissä solvausta Al-Emara, 28, joutui itse hiljattain keskeyttämään vuoden sisällä kaksi Ykkösen ottelua rasistisen huutelun vuoksi. Tapauksista ensimmäinen sattui heinäkuussa 2018 Valkeakoskella. Hakan ja KTP:n välistä ottelua oli pelattu hieman alle 20 minuuttia, kun olutkatsomosta kuului rasistisia huuteluja. Al-Emara keskeytti pelin ja lähetti joukkueet pukukoppeihin kymmeneksi minuutiksi. Järjestyksenvalvojat poistivat huutelijan katsomosta, minkä jälkeen peliä voitiin jatkaa. –  Ensimmäisellä kerralla toimiminen tuli todella luonnollisesti. En joutunut miettimään yhtään sen enempää, vaan asiat tapahtuivat kuin itsestään, kun niitä oli aiemmin miettinyt kentän ulkopuolella, Al-Emara muistelee. Valitettavasti huutelu toistui viime kauden avauskierroksella huhtikuussa. Tällä kertaa Al-Emara keskeytti EIF:n ja Jaron välisen ottelun viideksi minuutiksi. Jaro-kannattajien katsomonosasta huudettiin rasistisia solvauksia kotijoukkue EIF:n pelaajalle, joka taklasi Jaron pelaajaa aivan vieraskannattajien edessä. –  Toinen tapaus oli hämmentävä ja pysäyttävä. Sen jälkeen oli myös pelko siitä, että joutuisin keskeyttämään kolmannen kerran jonkin ottelun. Haluaisin ennemmin keskittyä itse futikseen enkä kaikkeen muuhun tuollaiseen härdelliin. Kiitosta satelee Suorasta toiminnastaan Al-Emara on saanut paljon kiitosta. –  Juuri näin tulee toimia, se on jo ihan Uefan ja Fifan sääntökirjassa. Tuomarit eivät käytä tätä oikeuttaan keskeyttää ottelu niin usein kuin heillä olisi siihen mahdollisuus, kommentoi Punainen kortti rasismille -hankkeen projektipäällikkö ja entinen liigapelaaja Ilari Äijälä huhtikuussa. Rasismi ei luonnollisesti rajoitu vain jalkapallokentille, pikemminkin päinvastoin. Al-Emara kertoo, että siihen törmää Suomessa yhä kaikkialla. –  Itseäni rasismi on ärsyttänyt aina, ja minulla on siitä omakohtaista kokemusta, joten koen ettei minulla ole muuta vaihtoehtoa kuin reagoida. Kokemuksesta olen havainnut, ettei vaikeneminen ainakaan muuta mitään, hän toteaa. –  Monet ovat valitettavasti tottuneet siihen, ja sille annetaan hiljainen hyväksyntä. Itse tulen viimeiseen asti puuttumaan epäkohtiin riippumatta siitä, missä niihin törmään. Al-Emara huomauttaa, että hänen kokemiensa tilanteiden lisäksi on ollut muitakin välikohtauksia, jotka ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi hän nostaa viime kesältä tapauksen, jossa tuomarikollega Dennis Antamo keskeytti MyPan ja AC Kajaanin välisen ottelun olutkatsomon rasistisen käytöksen vuoksi. Al-Emara uskookin vahvasti, että suomalaistuomareiden kynnys puuttua futiskentillä tapahtuvaan rasismiin on matala. –  Voin vannoa, että kuka tahansa tuntemani tuomari keskeyttäisi samalla tavalla ottelun, jos vastaavaa tapahtuisi, hän vakuuttaa. –  Futiskenttä oli se mesta, jossa oikeasti sai olla oma itsensä. Pakolaisleiriltä Suomeen Al-Emaran vanhemmat pakenivat Irakista vuotta ennen Mohammadin syntymää. Saudi-Arabiassa sijainneelta Rafhan pakolaisleiriltä perhe pääsi Suomeen 1990-luvun puolivälissä. Perhe päätyi Kuopion kautta lopulta Turkuun, jossa Al-Emara pelasi FC Interin junioreissa ja Kakkosessa pelanneessa miesten kakkosjoukkueessa. –  Sopeutumisessa futis on auttanut valtavasti. Voin rehellisesti sanoa, etten tiedä, missä olisin ilman jalkapalloa, Al-Emara toteaa. –  Varsinkin lapsuudessa ja nuoruudessa futiskenttä oli se mesta, jossa oikeasti sai olla oma itsensä ja jossa sai hyväksyntää, mikä on nuorelle todella tärkeää. Se pelasti minut. Pelaajana Al-Emara oli itse tuomarien painajainen, vaikka kentän ulkopuolella hän on rauhallisuuden perikuva. –  En itse haluaisi tuomarina kohdata ketään samanlaista pelaajaa kuin minä olin. Yritin kaikin tavoin tehdä vilppiä ja vaikuttaa vastustajaan ja tuomariin. Erittäin vaikea tapaus kaikin puolin, hän toteaa naurahtaen. Pelaajauran jäätyä parikymppisenä taka-alalle Al-Emara kokeili ensin apuvalmentajan roolia Turun Nappulaliigassa. Kentän laidalla oleminen ei kuitenkaan tuntunut omalta. –  Sieltä ei oikein päässyt sisälle peliin. Jostain luin, että vaikeista pelaajista voi tulla hyviä tuomareita, ja menin kurssille. Nopeasti Al-Emara havaitsi, ettei räväkkä ja aggressiivinen pelaajapersoona tulisi kantamaan tuomarina pitkälle. Sen sijaan tyyli perustuu rauhallisuuteen, vaikka kritiikkiä onkin tullut jopa liiasta rauhallisuudesta. –  Moderni johtaminen ei ole enää autoritaarista käskemistä yläpuolelta. Nopeasti liigaan Valittu linja on kantanut nopeasti pitkälle, sillä tie vei noin viidessä vuodessa peruskurssilta jalkapalloliigaan. Al-Emara uskoo nopean etenemisen taustalla olevan sen, että kaikenlaiset pelaajien koiruudet ovat omilta pelivuosilta vielä tuoreessa muistissa. Yhtä lailla hän muistaa tuomarien hyvät ja huonot piirteet pelaajien näkökulmasta. –  Vaikeiden pelaajien kanssa toimiminen on minulle hyvin luontevaa, koska olen itse ollut siinä samassa tilanteessa. Tiedän itse tasan tarkkaan, mitkä asiat tuomarissa usein ärsyttävät, ja yritän itse välttää niitä, Al-Emara kertoo. –  Välillä pitää osata ottaa myös vastaan. Moderni johtaminen ei ole enää autoritaarista käskemistä yläpuolelta. Nykyään halutaan, että tuomarit ja pelaajat ovat oikeasti tasa-arvoisia kentällä. Marraskuussa Al-Emara palkittiin Palloliiton päätösgaalassa Vuoden tuomarina toista kertaa peräkkäin. Tunnustus perustuu pelaajien kesken järjestettävään äänestykseen, joka tekee siitä Al-Emaralle erityisen arvokkaan. –  Mielestäni se on hienoin ja tärkein palkinto, minkä suomalainen erotuomari voi saada. Kaikista vaikeinta on saada pelaajien arvostus. Odottavaiset tunnelmat Suunnitelmat tulevan jalkapallokauden aloittamisesta kesäkuun puolivälin tienoilla saavat Al-Emaran huokaisemaan helpotuksesta. Harjoittelumotivaatio on ollut kovempi kuin koskaan, eikä treeneissä ole tarvinnut säästellä tulevia pelejä varten. –  Huhtikuusta lähtien tunnelmat ovat olleet aika odottavaiset, kun kausi ei alkanutkaan silloin kuin piti. Tosin itseäni vielä pelottaa vähän se, mitä tehdään kun joku peliin liittyvä henkilö saa tartunnan. Miten sen jälkeen toimitaan, ollaanko sitten taas tauolla? Poikkeustilanne on aiheuttanut haasteita tuomareille toimeentulon suhteen. Huhtikuussa suomalainen huippuerotuomari Mattias Gestranius kertoi Helsingin Sanomille , kuinka poikkeustilanne on vaikeuttanut hänen ja muiden tuomarien toimeentuloa. –  Meidän hätä on oikeasti aika kova tällä hetkellä, Gestranius totesi. Siviilissä tulkkina työskentelevä Al-Emara oli itse huhtikuun alussa parin viikon ajan lomalla, jonka hän oli ottanut myöhemmin peruuntuneelle Euroopan jalkapalloliiton Uefan tuomarikurssille osallistumista varten. Töihin paluun jälkeen iso osa työkeikoista peruuntui. –  Pahinta on kuitenkin ollut se, että aiemmin olen aina ollut menossa jossain, joko töissä, koulussa tai jollain tavalla futiksen parissa, mutta nyt yhtäkkiä ei ollutkaan mitään. Se oli hämmentävä tilanne, Al-Emara kertoo. –  Pelin tempo nousee koko ajan, ja nuoria tuomareita halutaan ajaa sisään huipputasolle paljon aiemmin. Gestranius ja Viljanen Euroopassa Tieto- ja taitotaso on Al-Emaran mukaan suomalaistuomareilla yleisesti huippuluokkaa, mutta eron maailman huipulle tekee kokemus kaikkein kovimmista peleistä. Viime vuosina tietä huipulle on raivannut Mattias Gestranius, 41, joka on päässyt viheltämään Mestarien liigan lohkovaiheen otteluita suomalaisen tuomaritiimin kanssa. –  On ollut todella opettavaista seurata läheltä ’Matten’ pitkäjänteistä työtä kohti huippua. Se palvelee koko suomalaista erotuomarikenttää. Jalkapalloliigan huipputuomareihin lukeutuva porilainen Petri Viljanen vihelsi viime kaudella muun muassa Eurooppa-liigan otteluita. Tavoite työskentelemisestä Euroopan huipulla on myös 28-vuotiaalle tuomarilahjakkuudelle täysin realismia. Huipputuomariksi Al-Emara on hyvin nuori, mikä nostaa hänen osakkeitaan Uefan silmissä. –  Varmasti se parantaa mahdollisuuksia. Pelin tempo nousee koko ajan, ja nuoria tuomareita halutaan ajaa sisään huipputasolle paljon aiemmin, Al-Emara sanoo. –  Uskon todistaneeni Suomen kentillä tekemiselläni, että olen valmis kansainväliseksi tuomariksi. Enää se ei ole oikeastaan minusta kiinni, vaan odotellaan että viisaammat tekevät päätöksiä. Syntynyt vuonna 1992 Rafhan pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa. Siviiliammatiltaan tulkki. Toiminut erotuomarina jalkapalloliigassa kaudesta 2018 lähtien. Palloliiton Vuoden erotuomari 2018 ja 2019.